"Todella huolestuttavaa" – rehtorit kertovat lasten mielenterveysongelmien lisääntymisestä kouluissa

– Ahdistuneisuus nähdään keskeisenä ongelmana, ja sama havainto nousee esiin kouluterveyskyselyissä lasten raportoimana. Ahdistuneisuuden lisääntymiseen pitää tarttua, mutta on syytä muistaa, että ahdistuksen tunne myös kuuluu elämään, Repokari sanoo.

40 % kyselyyn vastanneista rehtoreista kokee yhteisöllisyyden heikentyneen koulussaan viimeisen kolmen vuoden aikana. Samalla oppilaiden häiriökäyttäytymisen koulussaan tunnistaa vähintään kohtalaiseksi ongelmaksi peräti 77 % vastaajista. 57 % vastaajista sanoo häiriökäyttäytymisen lisääntyneen viimeisen vuoden aikana.

39 % vastanneista rehtoreista arvioi väkivaltaisen käyttäytymisen lisääntyneen koulussaan viimeisen vuoden aikana ja vähintään kohtalaisena ongelmana väkivaltaista käyttäytymistä pitää 57 % vastaajista.

Rehtorikyselyn vastauksissa kasvanut mielenterveyspalveluiden kysyntä oppilaiden keskuudessa nousee vahvasti esille – 92 % vastaajista nostaa kasvaneen palvelukysynnän kolmen merkittävimmän mielenterveyteen liittyvän haasteen joukkoon. Tällä hetkellä resurssit ja hoitojärjestelmät eivät pysty toivotulla tavalla vastaamaan kasvavaan tarpeeseen.

88 % rehtoreista kokee, että koulun henkilökunnan pitäisi saada koulutusta mielenterveyden haasteiden kohtaamiseen.

– Opettajien tiedontarve nousi vastauksissa selvästi esiin, ja oli ilahduttavaa havaita, että valtaosa rehtoreista näki tärkeäksi tiedon ja osaamisen lisäämisen myös siinä mielessä, että opettajat voivat paremmin tukea lapsia. On selvää, ettei opettajan tehtävä ole toimia mielenterveysongelmien hoitajana, mutta auttaa ja tukea he voivat, Repokari sanoo.

Rehtorikysely sivusi myös erittäin ajankohtaista aihetta: puhelinten käyttöä kouluympäristössä. 94 % vastaajien kouluista rajoitti oppilaiden puhelinten käyttöä ainakin jollain tasolla.

– Ilahduttavaa oli, että valtaosassa kouluja oli joitakin rajoituksia kännykän käytössä. Pitäisin tärkeänä myös medialukutaidon ja kriittisen ajattelun tuomista kouluun sekä erillisinä tietoiskuina lapsille ja vanhemmille että opetusohjelmaan sisällytettynä. Olemme aivan liian naiiveja sen suhteen, millaisille vaaroille lapsemme altistuvat somessa, Repokari päättää.

Tehokasta apua näyttöön perustuvilla menetelmillä

Lastenklinikoiden Kummit tukee monipuolisesti lasten ja nuorten mielenterveyttä mahdollistamalla tehokkaiden hoitomenetelmien levitystä Suomessa yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa.

– Lastenklinikoiden Kummien ja HUS lastenpsykiatrian yhdessä toteuttama valtakunnallinen projekti Cool Kids -ahdistuksenhoitomenetelmän levittämiseksi myös perustason toimijoiden käyttöön on hyvä esimerkki tehokkaasta yhteistyöstä mielenterveyden edistämiseksi, Repokari kertoo.

– Kyseinen menetelmä sopii erittäin hyvin lievien ja keskivaikeiden ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon. Nämä ovat lapsilla ja erityisesti nuoruusikäisillä hyvin tavallisia, ja niiden tehokas ja nopea hoito auttaa suurinta osaa lapsista nopeasti.

Kummien Mielen tila -kampanjalla rahoitetaan ehkäiseviä hoitomenetelmiä lasten ja nuorten mielenterveyden tukemiseksi. Yksi näistä on yhdessä HUSin kanssa alkuvuodesta 2020 aloitettu hanke, jossa koulutetaan Cool Kids -hoito-ohjelman osaajia.

Kummien kampanjan avulla on koulutettu peräti 509 Cool Kids -menetelmätyöntekijää eri puolille Suomea toteuttamaan hoitoja. Hankkeen alustavien tulosten mukaan jopa 75 %:lla hoito-ohjelmaan osallistuneista lapsista havaittiin vanhempien arvioimana lieventymistä ahdistusoireissa.

Lastenklinikoiden Kummien, Suomen Rehtorit ry:n sekä MTV Uutisten yhteistyössä toteuttamaan valtakunnalliseen lasten ja nuorten mielenterveyskyselyyn osallistui 115 ala- ja yläkoulun rehtoria ympäri Suomen. Kysely toteutettiin touko-kesäkuussa 2024.

Lue myös: Rehtorikysely: Liki kaikki koulut kertovat tuentarpeessa olevien lasten määrän kasvaneen - mennyttä kouluvuotta leimaa erityinen ilmiö

Opetushallitus suosittelee kouluja kieltämään puhelimen häiritsevän käytön oppitunneilla – "Monet koulut ovat jo rajoittaneet"

MTV:n koulukysely: 40 prosenttia rehtoreista kertoo oppilaiden valmiuden jatko-opintoihin heikentyneen selvästi