Lastenklinikoiden Kummien, Suomen Rehtorit ry:n sekä MTV Uutisten toteuttaman uusimman rehtorikyselyn mukaan lasten ja nuorten mielenterveyshaasteet ovat alati yleistyvä ongelma kouluissa.
Peräti 86 % kyselyyn vastanneista rehtoreista kokee mielenterveyshaasteiden lisääntyneen viimeisen vuoden aikana. Touko-kesäkuussa 2024 toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 115 suomalaisten peruskoulujen rehtoria eri puolilta maata. Kyselyssä selvitettiin rehtorien näkemyksiä muun muassa lasten mielenterveydestä sekä siihen vaikuttavista tekijöistä.
Lasten ja nuorten mielenterveyshaasteet ovat herättäneet jo usean vuoden ajan keskustelu. Nyt kolmatta kertaa aihepiirin tiimoilta toteutetun rehtorikyselyn tulokset nostavat esille, miten ongelmat näkyvät kouluympäristössä. Taustatekijöitä ja heijastusvaikutuksia selvitettiin tällä kertaa esimerkiksi yhteisöllisyyden, kouluakäymättömyyden sekä häiriökäyttäytymisen arvioinnin kautta.
Kyselyyn vastanneista rehtoreista 86 prosenttia kokee mielenterveyden haasteiden lisääntyneen koulussaan viimeisen vuoden aikana. Edellisessä 2023 toteutetussa vastaavassa kyselyssä 93 prosenttia arvioi mielenterveyden haasteiden lisääntyneen, kun 2022 vastaava luku oli 77 prosenttia. Yleisimmäksi mielenterveyden haasteeksi oppilailla rehtorit arvioivat ahdistuneisuuden.
Rehtorikyselyyn vastanneista peräti 75 % tunnistaa yhteyden lasten mielenterveyshaasteiden ja heikentyneiden oppimistulosten välillä.
HUS Lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari välittää huolensa siitä, että rehtorikyselyn tulokset viittaavat ongelmien pikemmin lisääntyneen kuin vähentyneen.
– Herättävää ja huolestuttavaa edelleen on rehtoreiden käsitys, että ongelmat ovat lisääntyneet – kuten vastaavassa kyselyssä on ollut aikaisemminkin. Kehitys on todella huolestuttavaa, Repokari toteaa.
Ahdistuneisuus yleisintä
Yleisimmäksi mielenterveyden haasteeksi rehtorit kokivat oppilaiden ahdistuneisuuden, jonka nostaa esille 90 % vastaajista. Se on myös yksi selittävä tekijä kouluakäymättömyyden taustalla. Kouluakäymättömyyttä vähintään kohtalaisena ongelmana koulussaan pitää 68 % vastanneista rehtoreista, ja 44 % vastaajista kokee kouluakäymättömyyden lisääntyneen kevätlukukauden 2024 aikana koulussaan.
– Ahdistuneisuus nähdään keskeisenä ongelmana, ja sama havainto nousee esiin kouluterveyskyselyissä lasten raportoimana. Ahdistuneisuuden lisääntymiseen pitää tarttua, mutta on syytä muistaa, että ahdistuksen tunne myös kuuluu elämään, Repokari sanoo.
40 % kyselyyn vastanneista rehtoreista kokee yhteisöllisyyden heikentyneen koulussaan viimeisen kolmen vuoden aikana. Samalla oppilaiden häiriökäyttäytymisen koulussaan tunnistaa vähintään kohtalaiseksi ongelmaksi peräti 77 % vastaajista. 57 % vastaajista sanoo häiriökäyttäytymisen lisääntyneen viimeisen vuoden aikana.
39 % vastanneista rehtoreista arvioi väkivaltaisen käyttäytymisen lisääntyneen koulussaan viimeisen vuoden aikana ja vähintään kohtalaisena ongelmana väkivaltaista käyttäytymistä pitää 57 % vastaajista.
Rehtorikyselyn vastauksissa kasvanut mielenterveyspalveluiden kysyntä oppilaiden keskuudessa nousee vahvasti esille – 92 % vastaajista nostaa kasvaneen palvelukysynnän kolmen merkittävimmän mielenterveyteen liittyvän haasteen joukkoon. Tällä hetkellä resurssit ja hoitojärjestelmät eivät pysty toivotulla tavalla vastaamaan kasvavaan tarpeeseen.
88 % rehtoreista kokee, että koulun henkilökunnan pitäisi saada koulutusta mielenterveyden haasteiden kohtaamiseen.
– Opettajien tiedontarve nousi vastauksissa selvästi esiin, ja oli ilahduttavaa havaita, että valtaosa rehtoreista näki tärkeäksi tiedon ja osaamisen lisäämisen myös siinä mielessä, että opettajat voivat paremmin tukea lapsia. On selvää, ettei opettajan tehtävä ole toimia mielenterveysongelmien hoitajana, mutta auttaa ja tukea he voivat, Repokari sanoo.
Rehtorikysely sivusi myös erittäin ajankohtaista aihetta: puhelinten käyttöä kouluympäristössä. 94 % vastaajien kouluista rajoitti oppilaiden puhelinten käyttöä ainakin jollain tasolla.
– Ilahduttavaa oli, että valtaosassa kouluja oli joitakin rajoituksia kännykän käytössä. Pitäisin tärkeänä myös medialukutaidon ja kriittisen ajattelun tuomista kouluun sekä erillisinä tietoiskuina lapsille ja vanhemmille että opetusohjelmaan sisällytettynä. Olemme aivan liian naiiveja sen suhteen, millaisille vaaroille lapsemme altistuvat somessa, Repokari päättää.
Tehokasta apua näyttöön perustuvilla menetelmillä
Lastenklinikoiden Kummit tukee monipuolisesti lasten ja nuorten mielenterveyttä mahdollistamalla tehokkaiden hoitomenetelmien levitystä Suomessa yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa.
– Lastenklinikoiden Kummien ja HUS lastenpsykiatrian yhdessä toteuttama valtakunnallinen projekti Cool Kids -ahdistuksenhoitomenetelmän levittämiseksi myös perustason toimijoiden käyttöön on hyvä esimerkki tehokkaasta yhteistyöstä mielenterveyden edistämiseksi, Repokari kertoo.
– Kyseinen menetelmä sopii erittäin hyvin lievien ja keskivaikeiden ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon. Nämä ovat lapsilla ja erityisesti nuoruusikäisillä hyvin tavallisia, ja niiden tehokas ja nopea hoito auttaa suurinta osaa lapsista nopeasti.
Kummien Mielen tila -kampanjalla rahoitetaan ehkäiseviä hoitomenetelmiä lasten ja nuorten mielenterveyden tukemiseksi. Yksi näistä on yhdessä HUSin kanssa alkuvuodesta 2020 aloitettu hanke, jossa koulutetaan Cool Kids -hoito-ohjelman osaajia.
Kummien kampanjan avulla on koulutettu peräti 509 Cool Kids -menetelmätyöntekijää eri puolille Suomea toteuttamaan hoitoja. Hankkeen alustavien tulosten mukaan jopa 75 %:lla hoito-ohjelmaan osallistuneista lapsista havaittiin vanhempien arvioimana lieventymistä ahdistusoireissa.
Lastenklinikoiden Kummien, Suomen Rehtorit ry:n sekä MTV Uutisten yhteistyössä toteuttamaan valtakunnalliseen lasten ja nuorten mielenterveyskyselyyn osallistui 115 ala- ja yläkoulun rehtoria ympäri Suomen. Kysely toteutettiin touko-kesäkuussa 2024.