Liha- ja kasvishampurilaisen vertailu paljastaa hurjia lukuja

Oletko tullut ajatelleeksi, paljonko yhden hampurilaisen valmistamiseen tarvitaan esimerkiksi vettä?

Lähes 30 000 suomalaista on jo ilmoittautunut mukaan Madventures-kaksikon haastamaan Lihattomaan Lokakuuhun. Tempauksen Facebook-sivuston mukaan Lihaton Lokakuu sai alkunsa, kun Ylen Docventuresin studiovieras Leo Stranius haastoi makkaransyöjä Riku Rantalan kuukauden lihattomaan ruokavalioon. Hätäpäissään mies lupautui kokeiluun ja päätti haastaa myös muut suomalaiset mukaan tempaukseen.

Docventures-kaksikon Riku Rantalan ja Tuomas Milonoffin mukaan suomalaisten lihansyönti on lähtenyt täysin lapasesta ja se näkyy muun muassa hurjana energiankulutuksena.

– Suomalainen pisteli poskeensa viime vuonna keskimäärin 78 kiloa lihaa. Sen tuotantoon käytetetään 550 000 litraa vettä. Kuukauden lihattomalla säästyy siten 6,5 kiloa lihaa ja 45 500 litraa vettä. Eikö olisi hienoa kasvattaa yhdessä tuo luku ihan älyttömän suureksi?

Lihattomassa Lokakuussa ei ole pakko ryhtyä täysin vegaaniksi. Tavallisesti runsaasti lihaa syövä suomalainen voi jatkaa esimerkiksi kala- ja maitotuotteiden syöntiä.

Lihahampurilaisen ja kasvishampurilaisen ero

Lihansyönnin ja kasvissyönnin ympäristövaikutteisia eroja voi havainnollistaa esimerkiski vertailemalla liha- ja kasvishampurilaisen tuotantoprosessia. Hollannissa sijaitsevassa Twenten yliopistossa vertailtiin vuonna 2012, kuinka paljon naudanlihahampurilaisen valmistaminen kuluttaa energiaa verrattuna soijapohjaiseen kasvishampurilaiseen.

Yhden naudanlihahampurilaisen valmistamiseen tarvitaan:
51 neliömetriä maata
15 500 litraa vettä
Hiilijalanjälki 16.0 (Kg)

Yhden soijapohjaisen kasvishampurilaisen valmistamiseen tarvitaan:
1,1 neliömetriä maata
775 litraa vettä
Hiilijalanjälki 1,5 (Kg)

Lihan ja kasvisten määrä ruokavaliossa kääntynyt päälaelleen

Soijavalmistaja Alpron ravitsemusasiantuntija Ann Vandenhoucken mukaan ihmiset eivät syö tarpeeksi kasviksia, koska ne eivät ole välttämättä yhtä käteviä kuin lihatuotteet.

– Ruokaympyröissä suositellaan, että terveelliseen ruokavalioon pitäisi sisältyä 2/3 kasviperäisiä ruokia, kuten vihanneksia, hedelmiä ja täysjyvätuotteita ja 1/3 lihatuotteita. Tämä on kuitenkin kääntynyt päälaelleen ja ihmiset syövät nykyään 2/3 lihatuotteita ja ainoastaan 1/3 vihanneksia.

Vandenhoucke ei kannusta kaikkia ihmisiä ryhtymään täyspäiväisiksi kasvissyöjiksi, mutta lihan ja kasvisten suhteeseen lautasilla olisi syytä kiinnittää huomiota.

– Kasvispainotteisella ruokavaliolla on tutkitusti terveyshyötyjä. Ihminen saa tällöin ruokavalioonsa vähemmän haitallisia rasvoja ja enemmän esimerkiksi kuituja ja mineraaleja.

Petra Kiiski/MTV3

Lue myös:

    Uusimmat