Mainos

Lievästi kehitysvammainen Crisu, 21, oli ahkera ja pidetty työntekijä Vaajakosken ABC:lla – sitten yhteiskunnan kiemurat tulivat väliin

0:41

Merkonomiksi valmistunut Crisu pääsi töihin paikalliselle huoltamolle Kelan ammatillisen kuntoutuksen tuella, kunnes se evättiin. ”Tämä tapaus ei ole ainoa laatuaan”, arvelee Crisun äiti, joka työskentelee vammaisten lasten kanssa.

Jyväskyläläinen Christian Kokkola on päälle päin kuin kuka tahansa 21-vuotias nuorukainen. Hänellä on tosin todettu lievä kehityshäiriö, joka näkyy haasteina silmän ja käden välisessä motoriikassa sekä asioiden hahmottamisessa.

Äiti Maj-Britt Pihkasalo-Tienhaara kuvailee Crisuna tunnettua poikaansa reippaaksi, avuliaaksi ja positiiviseksi.

– Crisu on iso ja vahva nuori mies, joka tekee, mitä käsketään. Hän on tarkka siisteydestä ja aina ajoissa, Pihkasalo-Tienhaara kehuu.

– Hän ei vain osaa toimia tietyissä arkipäivän asioissa. Hän esimerkiksi osaa kyllä lukea, mutta luetun ymmärtäminen on vaikeaa. Byrokraattisten asioiden hoitoa hän ei myöskään oikein hallitse.

Crisu oli pidetty työntekijä – vaikeudet alkoivat harjoittelun jälkeen

Crisu valmistui viime kesän korvalla Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistosta merkonomiksi. Hän suoritti opintoihin kuuluvat työharjoittelujaksot Jyväskylän Vaajakosken ABC:llä. Crisu toimi muun muassa tavaran vastaanottajana, hyllyttäjänä ja roskien lajittelijana.

Kohteliaaseen ja säntilliseen poikaan tykästyivät niin esimies kuin asiakkaatkin.

Harjoittelu sujui hyvin, koska se kuului osaksi pojan Crisun opintoja. Sen loputtua alkoivat kuitenkin vaikeudet, sillä ilman palkkatukea työtä ei järjestyisi.

Alkoi juoksentelu luukulta toiselle, äiti Maj-Britt kertoo.

– Otimme yhteyttä vammaispalveluun, kuntouttavaan työtoimintaan ja omaishoitoon. Lopulta viranomaiset katsoivat, ettei Crisu kuulu vammaispalveluiden piiriin. Näin oli sitäkin huolimatta, että hänelle oli lääkäri diagnosoinut kehityshäiriön.

Virkailijat käskivät äitiä ja poikaa kääntymään TE-toimiston puoleen. Siellä luvattiin palkkatuen järjestyvän, mutta toisin kävi.

– Kaupungin kuntoutusohjaaja sanoi selvittävänsä asiaa Crisun työnantajan kanssa. Kuulin kuitenkin työnantajalta, ettei mitään yhteydenottoa ollut tullut. Reklamoin kaupungille, ja saimme uuden vastuuhenkilön. Koin, että hänkin laiminlöi vastuunsa, ja asia jäi seisomaan.

Uusi päätös tehtiin tunnin perehdytyksen perusteella

Lopulta valoa näkyi byrokratiatunnelin päässä.

Äiti otti yhteyttä Kelan kanssa yhteistyössä olevaan kuntoutuspalveluun, jonka avustuksella Crisulle myönnettiin yhteensä 240 päivää kestävä työkokeilun ja työhönvalmennuksen jakso.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

– Tästäkin asiasta sain kuulla sattumoisin työni kautta. Ei kukaan viranomainen tätä mahdollisuutta meille ehdottanut, Maj-Britt kertoo.

Työ alkoi Vaajakoskella Kelan tukemana viime joulukuussa. Crisu työskenteli ammatillisen kuntoutuksen tuella kuusi tuntia päivässä kolme päivää viikossa. Kaiken piti olla kunnossa.

Kesäkuussa Maj-Britt sai kuitenkin työhönvalmennuksesta vastaavalta henkilöltä viestin, jonka mukaan Crisu ei voi jatkaa tehtävässään.

– Hän katsoi, ettei Crisu tulisi työllistymään tässä työssä, ja siksi valmennusta kyseisessä paikassa ei voida jatkaa.

Äidin mukaan päätös oli tehty tunnin kestäneen kassatyöskentelyperehdytyksen perusteella. Perehdytyksen teki ABC:n työntekijä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

– Minusta tunti on aivan liian lyhyt aika perehdytykseen. Tuskin tervekään ihminen sisäistää kassan käyttöä vaivaisessa tunnissa, niin miten sitten Crisun kaltainen erityisnuori?

Hän korostaa myös, että paikallisen ABC:n esimies on aina suhtautunut Crisuun positiivisesti, eikä kanna kaunaa huoltamoa kohtaan.

– Crisun pomo on hoitanut asiaa sillä asenteella, että hiljaa hyvä tulee.

Kela pahoittelee: "Menettely kuulostaa erikoiselta"

Kelan ammatillisen kuntoutuksen suunnittelija Milla Kaitola pahoittelee tapahtunutta. Hän myös ihmettelee, miten on mahdollista, että Crisulle oli myönnetty kertaheitolla 240 päivän kokeilu.

– Työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen kokonaiskesto voi olla yhteensä tuon 240 päivää, mutta se myönnetään yleensä 60 päivän jaksoissa. Poikkeuksena on tilanne, jossa kuntoutus aloitetaan pitkäkestoisella työkokeilun ja työhönvalmennuksen palvelulinjalla, jolloin kuntoutusta myönnetään kerralla 120 päiväksi.

– Menettely kuulostaa erikoiselta, mutta inhimillisiä erehdyksiä voi sattua päätöksenteossa. Varmasti päätös on kuitenkin tehty kuntoutujan eduksi, ja sikälikin on ikävää, että kuntoutus on katkaistu.

Kelan työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus tuotetaan Kelan ostopalveluna.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

– Valvomme tätä kuntoutustyötä auditoinnin kautta, ja pidämme muutenkin tiiviisti yhteyttä palveluntuottajiimme.

– Pääosin asiakkaamme ovat tyytyväisiä, mutta tietenkin välillä tulee palautetta, jossa kerrotaan, ettei palveluntuottaja ole toiminut toivotulla tavalla. Näihin tapauksiin pyritään tarttumaan.

Maj-Britt Pihkasalo-Tienhaaran mukaan 240 päivän jakso myönnettiin siksi, että Crisun työpaikka oli jo ennalta selvillä.

– Päätöksenteossa oli katsottu, että verkkainen tahti on Crisulle parhaaksi.

Hän kokee, että työhönvalmentaja ei ollut ymmärtänyt tilannetta, ja päinvastoin ”hiillostanut parempiin tuloksiin”.

Pääseekö Crisu lopulta töihin?

Viranomaisten kesätauko on pitänyt tilanteen jäissä. Maj-Britt Pihkasalo-Tienhaaraa on uuvuttanut niin byrokratiapaini kuin odottaminen.

Nyt kuitenkin näyttää siltä, että Crisu olisi pääsemässä takaisin töihin Vaajakosken ABC:lle. Ehkä.

Tällä kertaa pojasta olisi ottamassa koppia Jyväskylän kaupungin työvalmennuspalvelu Kätevä.

– Kertaalleen Kätevä jo käännytti meidät, koska siellä katsottiin, ettei Crisu ole tarpeeksi heidän tukensa tarpeessa, Maj-Britt tuhahtaa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kätevän ohjaaja Juha Hurmerinta ei osaa sanoa, miksi palvelu ei ottanut Crisua aluksi vastaan.

– Nyt kuitenkin sosiaalityön puolesta on näytetty vihreää valoa asialle, ja neuvottelut työnantajan kanssa ovat käynnissä.

Hän kertoo, että toisin kuin Kelalla, ei Kätevälla ole asiakassuhteilleen määräaikaa, vaan se tukee heidän työllistymistään TE-keskuksen palkkatuen mukaan niin pitkään kuin palvelua tarvitaan.

– Jotkut asiakassuhteemme saattavat kestää jopa vuosikymmeniä, Hurmerinta sanoo.

"En halua kerätä sääliä vaan tuoda esiin, miten yhteiskunta kohtelee heikompiaan"

Vammaisten lasten parissa työskentelevä Pihkasalo-Tienhaara on hoitanut Crisun asioita pitkien työpäiviensä ohessa. Helppoa se ei ole ollut.

– Korostan silti, ettei tarkoitukseni ole kerätä sääliä, vaan tuoda esiin, että tällä tavoin yhteiskunta kohtelee heikoimpiaan. Crisun tapaus ei missään tapauksessa ole ainutlaatuinen, vaan saan kyllä työssäni kuulla näistä bumerangina tulevista Kela-päätöksistä tämän tästä.

– Olen pohtinut, että kun täällä ihan normaalitkin nuoret syrjäytyvät eivätkä jaksa puolustaa itseään, niin miten sitten erityisnuoret? Ilman omaa aktiivisuuttani tämä asia ei olisi edennyt lainkaan, sillä Crisu ei osaa tällaisia asioita itsenäisesti hoitaa.

Kelan Milla Kaitola vastaa, että Kela on vuodenvaihteessa satsannut juuri Crisun kaltaisiin väliinputoajanuoriin.

Tammikuun alusta nuorten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen on helpotettu. Uuden lain mukaan kuntoutukseen voivat hakea ilman lääkärinlausuntoa myös sellaiset 16–29-vuotiaat nuortet, joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa ja joiden opinnot ovat keskeytyneet tai ovat vaarassa

– Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palvelua on jo tähän mennessä hyödynnetty suuresti. Olemme julkaisemassa myöhemmin tänä vuonna tiedotteen sen käytöstä ja tähänastisista tuloksista.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja