Niina Kivilä päätti kirjoittaa kirjan tädistään, jonka olemassaolosta ei saanut tietää ennen kuin oli liian myöhäistä.
Vuonna 2016 Niina Kivilä sai yllättävän puhelun. Hänen enonsa soitti ja kysyi, voisiko Kivilä lähettää kukkia tätinsä hautajaisiin.
– Sain selville, että minulla oli ollut tällainen täti. Minulla ei ollut ollut tietoa aikaisemmin, Kivilä muistelee Huomenta Suomessa.
Lue myös: Mari teki huvikseen geenitestin – tulos paljasti perhesalaisuuden
"Ajattelin, että varmaan aika monessa suomalaisessa suvussa on salaisuuksia"
Seija oli menehtynyt hoivakodissa. Aluksi tietoa tihkui tipoittain: täti oli ollut mieleltään sairas, hän oli ollut kehitysvammainen, hänet oli pienenä laitettu laitokseen.
– Hän oli ollut jollain tavalla hankala tyttö. Häntä ei ollut pystytty kotona pitämään, Kivila kuvailee alkutietojaan.
Aluksi Kivilä ei kyennyt tarttumaan saamaansa tietoon.
– Ajattelin, että varmaan aika monessa suomalaisessa suvussa on salaisuuksia, ja tämä on nyt meidän suvussamme salaisuus.
