Li Andersson oli vain 29-vuotias, kun hänet valittiin Vasemmistoliiton puheenjohtajaksi. Hän oli ollut vasemmistonuorten puheenjohtaja ja toiminut Turun kaupunginvaltuustossa ennen kuin hänet valittiin, mutta kansanedustajana hän oli vasta ensikertalainen.
Li Andersson myöntää nyt, kaksi vuotta myöhemmin, että valinta puheenjohtajaksi todellakin pelotti.
– Pelotti kyllä todella paljon. Siinä ei kanna vaan omaa itseään, vaan koko jengin menestyksen aika pitkälti omilla hartioillaan, Andersson pohtii Ripsa Koskinen-Papusen haastattelussa.
– Totta kai siihen liittyy paineita. On yksi asia epäonnistua ja mokata omia asioitaan. Puolueen puheenjohtajana ei halua mokata muidenkaan puolesta.
”En ole eläessäni ollut niin hermostunut kuin vaalivalvojaisissa”
Andersson luonnehtii viime kuntavaalien vaalivalvojaisia yhdeksi elämänsä jännittävimmistä tilanteista tähän mennessä.
Kuntavaalit olivat hänen ensimmäiset vaalinsa vasemmistoliiton puheenjohtajana ja Andersson ajatteli, että puolueen menestys on hänen vastuullaan.
– En ole eläessäni ollut niin hermostunut kuin silloin vaalivalvojaisissa. Ajattelin, että mitä jos kaikki gallupit ovat täysin väärässä.
– On mahdoton selittää, miltä se tuntuu, Andersson jatkaa.

