Jarkko Eve pääsee toistamaan Levyraati-historiaansa, kun hänen Liekki-kappaleensa musiikkivideo pääsee ensiesitykseensä ohjelmassa 40 vuotta Dingon Levyraati-voiton jälkeen.
Lauantai 9. maaliskuuta on muusikko Jarkko Evelle merkityksellinen päivä. Tuolloin Levyraadissa ensiesitykseen pelmahtaa hänen tuoreen Liekki-kappaleensa musiikkivideo.
Tärkeältä tämä tuntuu muun muassa siksi, että Even ollessa yhä Dingo-yhtyeen jäsen vuonna 1984 bändi voitti Levyraadin kappaleellaan Sinä ja minä, joka toimi sen ponnahduslautana hurmoksellisen menestyksen tielle, josta paluuta ei ollut.
– Sehän oli tosi jännittävää, koska me kaikki oltiin täysin kokemattomia siinä: emme tunteneet bisnestä yhtään tai alaa muutenkaan ollenkaan, joten kaikki oli todella uutta ja jännittävää. Toki se kaikki oli niin ihmeellistä ja makeaa silloin, Eve muistelee neljänkymmenen vuoden takaisia tapahtumia.
– Se oli tosi tärkeä lähtölaukaus. Siitähän me lähdettiin sitten raketin lailla kohti taivasta.
Basistina Eve oli osana Dingoa vuosina 1983-1984 sekä uudelleen 2002-2008. Dingo oli läpi lyötyään maanlaajuista hurmosta aiheuttanut bändi, joka rikkoi kotimaisten rock-piirien ennätyksiä toisensa perään. Even mukaan kyyti oli hurja, "Linnanmäki kymmenkertaisena".
Fanihysteria kasvoi kasvamistaan. Useimmat keikat olivat äärimmilleen täyteen ahdettuja, fanijoukot odottivat myös bändin jäsenten kotien rappukäytävissä.
Ajat olivat tuolloin hyvin erilaiset. Nykyään artistien taustalla häärivät laaja-alaiset taustajoukot, ja apua eri osa-alueille on tarjolla enemmän kuin koskaan. Muun muassa keskusteluapua sekä terapiaa on saatavilla paljon matalammalla kynnyksellä.
Dingon noustessa suomirockin huipulle tilanne oli toinen. Vaikka taustalla oli auttajia, ei esimerkiksi terapiaan ollut noin vain pääsyä.
– Silloin elettiin aikaa, ettei ollut mitään sellaista. Toki meillä oli silloin levy-yhtiön tuki siinä takana siinä ja varmasti Norreksen Lasse (Dingon manageri) joka oli meidän messissä siinä, teki parhaansa pitääkseen meidät niin sanotusti maan pinnalla. Ei myöskään oltu nähty sellaista ilmiötä Suomessa, se tavallaan räjäytti kaikki ne ennätykset.
– Luulen, että me kaikki jäätiin vähän lähtötelineisiin siinä, kun se raketti lähti ilmaan, ja ihmeteltiin vain, että mitä tässä tapahtuu. Toki kiertueella käytiin läpi, mietittiin tätä juttua, että miten hullua se meininki oli. Mutta ei ollut mitään, nykyään kaikki on sillä tavoin paljon, paljon jäsennellympää ja asiat menevät paljon suunnitellummin. Ja hyvä niin.
Hämmentävä hurmos
Keväällä 2023 Dingon laulaja Nipa Neumann muisteli Huomenta Suomessa erästä yhtyeen keikkaa Kotkan Meripäivillä, jolloin tuhansien fanien hurmoksellisuuden voima sai konkreettisen osoituksen. Keikan jälkeen nimittäin huomattiin, että fanien massa oli työntänyt koko lavarakennelman noin puolitoista metriä taaemmas.
Even mukaan bändin jäsenten siirtymät paikasta toiseen olivat toisinaan hyvinkin haastavia, kun kutakin täytyi liikutella joko piilotellen tai erilaisia reittejä pitkin.
Pelottavia tilanteita Eve ei itse juurikaan kohdannut, mutta joskus keikoilla heräsi iso huoli siitä, että fanit pusertuvat fanaattisimman massan alle. Sen myötä henkilökuntaa myös lisättiin, jotta pyrittiin varmistamaan turvallinen keikkakokemus kaikille osapuolille.
– Siinä oli semmoinen ihmeellinen yleisötsunami käynnissä. Se varmasti kyllä yllätti meidät kaikki.
Lue myös: Nipa Neumann kertoo Dingon aikaansaamasta joukkohysteriasta 1980-luvulla – joskus tilanteet äityivät todella uhkaaviksi: "Ihme, ettei se ollut rojahtanut päälle"
Dingosta kertova Levoton tuhkimo -elokuva on paraikaa tekeillä, ja sen on määrä nähdä päivänvalo syksyllä 2024. Eve kertoo olevansa iloinen siitä, sillä yhtyeen poikkeuksellinen tarina ansaitsee oman elokuvansa.
– Varmasti on tämmöinen laulukirja, joka tulee säilymään ikuisuuden Suomen musiikkihistoriassa.
Eve on tarjonnut myös oman panoksensa elokuvaan kertoen sen tuotantoyhtiölle omien Dingo-vuosiensa "inside-juttuja". Hän kertoo olevansa tyytyväinen myös roolitukseensa: elokuvassa Eveä esittää näyttelijä Mauno Terävä.
– Odotan kyllä sitä, on tosi nastaa nähdä se leffa valmiina. Vielä en ole ajatellut, millaista on asettua siihen katsojan penkkiin ja mikä se fiilis tulee olemaan, kun ollaan siellä ensi-illassa sitä katsomassa.
Uusia alkuja
Elämänsä aikana Eve kuvailee saaneensa aloittaa useamman kertaa uudestaan. Siitä tavallaan myös tuore biisi Liekki kertoo.
Esimerkiksi kymmenisen vuotta sitten Eve alkoi luoda nahkaansa merkittävästi uudelleen. Elämä tänä päivänä onkin hyvin erilaista, kuin mitä hän oli vielä parikymmentä vuotta sitten tulevaisuudestaan ajatellut.
– Nyt saa tehdä just sitä, mikä itsestä tuntuu kivalta. Ei tarvitse niinkään miettiä sitä enää, että mitä muut ajattelee siitä, vaan on tullut tavallaan sellaiseen kohtaan, että saa toteuttaa itsensä juuri sellaisena (kuin on), tehdä hyvien ihmisten kanssa duunia, valikoida sen tiimin, kenen kanssa tehdään asioita. Kusipäiden kanssa ei ole tarvinnut tehdä pitkään, pitkään aikaan enää mitään.
Lue myös: Tässä ovat Dingo-elokuvan näyttelijät
Katumuksen aiheita elämän varrelle on myös mahtunut, mutta nykyään hän ei halua enää kantaa harteillaan taakkaa vanhoista virheistä.
– Olen elämässäni varmasti tehnyt monta virhettä, olen sovittanut virheeni ja olen kauhean sinut oman elämäni kanssa. Minulla ei ole sellaisia asioita, joita katuisin. Jos olen tehnyt jotain sellaista, mistä aito katumus syntyy, niin olen hyvittänyt sen tekoni, selvittänyt sen. Sillä tavalla olen elämän kanssa sujut, tiputan vähän kuormaa pois selästä koko ajan.
Eve asui kymmenisen vuotta Yhdysvalloissa, ennen kuin muutti takaisin Suomeen vuonna 2020. Amerikan vuodet olivat Evelle ennen kaikkea voimaannuttavia. Niistä hän sai kimmokkeen julkaista jälleen omaa soolomusiikkia lähes kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen, mutta löysi kutsumuksensa myös toiselta alalta.
Keväällä Eve päättää opintonsa ja valmistuu ratkaisukeskeiseksi terapeutiksi. Vielä on vähän työtä tehtävänä, mutta loppusuoralla ollaan ja maaliviiva häämöttää.
– Se tuntuu tosi kivalta. Olen aina sanonut, että me kaikki olemme monia muitakin asioita, kuin mitä teemme työksemme, niin tämä oli yksi asia, jonka löysin silloin aikoinaan itsestäni. Olen myös se terapeutti ja valmentaja.
Eve haluaa kuitenkin keskittyä tänä vuonna täysillä artistiuteensa, eikä todennäköisesti pysty heti valmistumisensa jälkeen aloittamaan terapeutin töitä. Kun se on mahdollista, haluaa hän kuitenkin sitä jossain muodossa musiikkiuransa ohella tehdä. Se on toinen intohimo ja tuntuu oikealta sivupolulta.
– Lähdin aikoinaan etsimään sitä, että mikä se muu intohimoni voisi olla. Tiesin, että se on musiikki sekä kokkaaminen, mutta voisi olla jotain muutakin vielä. Silloin tällöin pitää aina lähteä löytöretkille, muusikko myhäilee.