Ystävykset Emma Johansson ja Matilda Malkamäki alkoivat tehdä musiikkia koronapandemian aikaan. Tuo aika muutti heidän elämänsä täysin.
Musiikkiduo Emma & Matilda, eli Emma Johansson ja Matilda Malkamäki, julkaisivat ensimmäisen kappaleensa Joku jonka sä haluut marraskuussa 2022. Ura on edennyt vauhdilla, ja jo heinäkuussa 2024 he esiintyivät Ruisrockin ikonisella rantavalla.
– Olo lavalla oli aika pysähtynyt, eikä ihan täysin rentoutunut. Yleensä toisen biisin aikana alkaa rentoutua, mutta nyt ei. Kaikki hehkuttavat Ruisrockin rantalavaa, niin siinä tiedosti tavallista enemmän, missä on. Olihan sieltä hienot näkymät, ja oli hienoa olla siellä, Matilda muistelee MTV Uutisille.
– Oli aika tietoinen olemisestaan lavalla. Asiat, joita hehkutetaan ja joista unelmoidaan, kuten Ruissi ja Emma-ehdokkuudet, niin ne eivät ikinä tunnu siltä, mitä tarina on. Siinä on sama ihminen samoilla ajatuksilla, eikä muutu miksikään toiseksi versioksi itsestään. Se (Ruisrock) on keikka, missä on ehkä normaalia isompi lataus, Emma jatkaa.
He ovat olleet ystäviä 10 vuotta. Kaksikko löysi toisensa aikoinaan Tampereen yhteiskoulun lukiossa, mutta alkoivat tehdä kappaleita koronapandemian aikana. Yhteinen musiikin tekeminen muutti molempien elämän täysin.
– Se oli intensiivistä, kun kaikki paikat olivat kiinni, eikä oikein saanut nähdä ketään. Olimme omassa kuplassamme yhdellä studiolla, johon tulimme aikaisin aamulla ja lähdimme myöhään illalla. Hengailtiin ja tehtiin ihan hulluna musiikkia, Matilda muistelee.
– Asuimmekin yhdessä. Olin sinun luonasi käytännössä joka yö, Emma jatkaa.
– Vaikka emme edes nukkuneet tai syöneet. Tai no söimme juotavia jogurtteja, Saarioisten makaronilaatikoita ja nuudeleita. Tulimme studiolle aamulla ja lähdimme joskus puolen yön aikaan, Matilda kertoo hieman huvittuneena.
Vaikka maailmantilanne oli jännittävä ja outo, niin Emmalle ja Matildalle aika oli ikimuistoista ja he muistelevat sitä lämmöllä. Jos koronapandemiaa ei olisi tullut, niin elämä olisi voinut johdatella heitä kulkemaan muita reittejä.
– Siitä bändimme lähti. Se oli todella tärkeää aikaa, Matilda kertoo.
– Se on ristiriitaista, kun korona-aika oli kauheaa ja surullista ja ihmiset voivat huonosti, niin meille se on ollut todella tärkeä asia, mikä tapahtui. Tuosta ajasta muistan päällimmäisenä sen, että olin todella innoissani, koska meillä oli niin hauskaa. Se oli huumaavaa, kun keksimme tämän bändin, teimme musiikkia ja alkoi muotoutua juttu, mihin koko elämä nykyään rakentuu, Emma jatkaa.
Tuona vuonna 2021 Emma opiskeli Lahden kansanopistossa teatteria, muttei voinut koronapandemian takia käydä koulua. Se ajoi hänet Helsinkiin tekemään musiikkia Matildan kanssa.
– Silloin ehkä oli jo sellainen ajatus, ettei tämä [teatteri] ole ehkä ihan minun juttuni ja haluan tehdä musiikkia, mutta ilman pandemiaa olisin ehkä käynyt koulun loppuun, Emma pohtii.
Emma on alun perin kotoisin Porvoosta, mutta muutti Tampereelle aloittaessaan lukion 15–16-vuotiaana. Hän ei tiedä, mistä sai idean hakea juuri Tampereen yhteiskoulun lukioon, mutta sinne hän pääsi ja kokee, että kaikki hänen elämässään tänä päivänä perustuvat juuri tuohon päätökseen.
– En keksi toista ihmissuhdetta kuin Matildan kanssa, millä olisi niin iso vaikutus siihen, millainen olen tänään, Emma sanoo.
– On ihmeellistä, miten onkin joku toinen tyyppi, jolla on täysin samat visiot, Matilda pohtii.
Dingo-kappale sai erikoisen vastaanoton
Emma ja Matilda kokevat, että heitä yritetään asettaa vastakkain yllättävän paljon.
– Kysytäänköhän poikaduoilta jatkuvasti, että mistä he riitelevät? Se on todella yleistä, että meiltä kysytään, mitä kitkaa välillämme on. Se on ihan ok, ja ymmärrän, mistä se tulee, mutta tuollaiset asiat eivät tunnu tärkeiltä. Ei se ole sellainen asia, mikä meitä itseäänkään kiinnostaa. Mistä meillä nyt on kitkaa…yleensä ei mistään, Emma sanoo.
Molemmille on jäänyt elävästi mieleen tilanne erään keikan backstagelta, kun keski-ikäinen mies tuli tiedustelemaan heiltä keikan jälkeen, kuka on tehnyt heidän kappaleensa.
– Hän oli silminnähden yllättynyt ja vaikuttunut, kun kerroimme, että me olemme tehneet ne. Se oli todella hassua, Emma naurahtaa.
Vuoden 2024 elokuussa he tekivät oman version Dingon suositusta kappaleesta Levoton tuhkimo. Biisi julkaistiin joulukuun lopussa, kun samanniminen, fiktiivinen elokuva Dingon keulakuvan Pertti ”Nipa” Neumannin elämästä ja yhtyeen elinkaaresta näki päivänvalon.
– Se on niin hieno kappale ja teksti, että oli kiva tuoda siitä esille erilainen näkökulma. Vastaanotto on ollut todella kiinnostava. Moni Dingo-fani tuli kertomaan, että on odottanut, että kappaleita tuotaisiin nykypäivään, ja sitten on aika iso määrä miesoletettuja, jotka ovat olleet aika närkästyneitä versiostamme. ”Näin ei voi tehdä, tämä on törkeää, te pilasitte tämän”, Emma kertoo närkästyneistä kommenteista kappaleen ympärillä.
Negatiivisempia reaktioita on kaiken kaikkiaan tullut noin 10 prosenttia, mutta kaksikko ei ole aiemmin saanut mitään sen tyyppistä oikeastaan ollenkaan.
– Siksi pienikin osa tuntuu siltä, että niitä on todella paljon. Jos ei pidä uudesta, niin voi kuunnella vanhaa. Minusta se on vähän koomista, että asiasta ollaan noin tulistuneita. Ehkä voidaan laittaa se energia myös johonkin tärkeämpään, Matilda pohtii.
– Ja kaikkihan tuo vain meille lisää kuunteluita, Emma naurahtaa.
Dingon bändin jäsenet sen sijaan kokivat uuden version vain hyvänä asiana.
Yksi iso musiikillinen haave, jonka kaksikko toivoisi toteutuvan, on konsertti sinfoniaorkesterin kanssa. Muuten elämässä molemmat haaveilevat omasta kodista.
– Haluaisin oman talon, mikä saattaa tulla lapsuudestani, kun elämäni on alkanut omakotitalosta. Sellainen vanha talo, missä voisi asua ja tehdä biisejä. Sellaisen kuvan näen mielessäni, Emma kertoo.
– Meillä on mökki Sipoon saaristossa, niin haluaisin sieltä jonkin oman yksikön. Se voisi olla tosi yksinkertainen. Toinen asumiseen liittyvä haave on, että olisi jossain Italiassa tai Portugalissa asunto, mihin voisi jossain kohtaa vuotta mennä ja tehdä musiikkia, Matilda miettii.
– Hauskaa, että molemmilla nämä liittyvät koteihin ja sellaisiin mukaviin paikkoihin. Ehkä tuohon kuvaan liittyy, että voisi olla terve ja onnellinen. Se on selkeästi sellainen kuva elämänlaadusta, missä on turvassa, Emma jatkaa.