Lennonjohtajien lakko riski teollisuudelle

Lennonjohtajien lakon pelätään pitkittyessään alkavan haitata erityisesti sähkö- ja elektroniikkateollisuuden toimintaedellytyksiä, koska monet alan yrityksistä tuovat lentorahtina osia tuotteisiinsa.

Myös osa valmiista tuotteista toimitetaan lentokoneilla tilaajille. Muu teollisuus ja palveluala käyttävät pintakuljetuksia kalliimpaa lentorahtia lähinnä mm. kiireellisiin varaosatoimituksiin. Teollisuudesta tulleiden tietojen mukaan lakon suoranaiset vaikutukset ovat tähän mennessä jääneet vähäisiksi, vaikka samalla sen muistutetaan haitanneen erityisesti liikematkojen hoitamista ja antavan kauppakumppaneille huonon kuvan Suomesta.

Ei ole myöskään yllättävää, että teollisuudessa lakon olisi jo toivottu loppuneen. Lentorahdin osuus Suomen ulkomaankaupan tavaraviennistä on reilut 10 prosenttia. Osastopäällikkö Risto Alanko TT:stä kuitenkin muistuttaa, että eri aloilla on suuria eroja ja lentorahdin osuus on koko ajan lisääntynyt. Eniten lentorahtia käyttävät sähkö- ja elektroniikkateollisuus sekä muut korkean tekniikan yritykset.

Ne joutuvat turvautumaan kalliiseen lentorahtiin, koska laitteisiin muualla valmistettavat komponentit ja osat on saatava nopeasti käyttöön. Tämä koskee erityisesti Aasian ja Amerikan toimituksia. Myös tuotteet on saatava kiertoon nopeasti eikä tuotteita voida näin ollen jättää laiva-, auto- tai junakuljetusten varaan. Tähän mennessä eniten lisätyötä ja -kuluja näyttää aiheutuneen lentorahtia hoitaville kuten Finnairille.

Se on joutunut järjestämään erillisiä maantiekuljetuksia erityisesti kotimaan tavaratoimituksia varten, mutta myös ulkomaan lentojen jatkokuljetuksia varten on jouduttu erityisjärjestelyihin, koska osa normaalisti Helsinkiin tulevista ja sieltä lähtevistä koneista on kulkenut Turun ja Tampereen kautta. Kulut poikkeusjärjestelyistä jäävät Finnairin kontolle.

Kiinan suuntaan suurin paine

Terminaalipäällikkö Kari Mörsky Finnairista kertoi, että 70-75 prosenttia ulkomaan lentorahdista menee laajarunkokoneiden eli matkustajia kuljettavien koneiden mukana. Lakko ei ole pysäyttänyt kokonaan myöskään rahtikuljetuksia. Koska valtaosa ulkomaanlennoista on hoidettu, tavara on Mörskyn mukaan saatu melko hyvin eteenpäin eikä se ole ruuhkautunut kentille. Suurimmat paineet ovat kohdistuneet Kiinan lennoille. Kotimaahan toimitukset on yleensä pystytty hoitamaan vuorokauden kuluessa.

Hänen mukaansa valituksia on tullut yllättävän vähän, mutta hän arveli tämän johtuvan siitä, että toimituksia tarvitsevat ymmärtävät tilanteen. Lennonjohtajien lakon vuoksi Finnair on ilmoittanut aloittavansa yt-neuvottelut koko henkilöstön kanssa mahdollisista lomautuksista.

Nokia käyttää paljon lentokuljetuksia

Myös Suomen teollisuuden lippulaiva Nokia kuuluu paljon lentorahtia käyttävien yritysten joukkoon. Matkapuhelinten kuljetuksista vastaava päällikkö Timo Vierikko kertoi kuljetusten tähän mennessä toimineen kohtalaisen hyvin.
-Vaikka käytämme paljon lentokuljetuksia, käytämme myös paljon pintakuljetuksia, johon lakolla ei ole minkäänlaisia vaikutuksia. Lisäksi mannerten väliset laajarunkokoneiden lennot on hoidettu eikä meidän kannaltamme ole ongelma, jos tavara tulee Turkuun tai Tampereelle, hän kuvasi tilannetta.

Vierikko myönsi, että lakon pitkittyessä tilanne voi vaikeutua, mutta hän ei suostunut spekuloimaan vaikutuksilla etukäteen. Hänen mukaansa tähän mennessä suurin pulma on ollut eri puolilla maailmaa reissaavien nokialaisten jumiutuminen lentokentille, kun jatkoyhteydet Suomeen eivät ole toimineet normaalisti. Vierikon mukaan lentorahti on yhtiölle merkittävä kuljetusmuoto, sillä nopeatempoisessa teollisuudessa komponentit on saatava nopeasti käyttöön ja tuotteet yhtä nopeasti asiakkaille.

TT:ssä toivotaan lakon loppumista

Tähän mennessä myös Teollisuuden ja Työnantajain keskusliittoon TT:hen tulleet tiedot lakon vaikutuksista ovat jääneet vähäisiksi, mutta tilanteen pelätään muuttuvan, jos lakko pitkittyy. Osastopäällikkö Risto Alangon mukaan lentorahti on tärkeä osalle teollisuudesta ja tilanne pitäisi saada normaaliksi mahdollisimman pian.

-Talouskasvu on viime aikoina ollut käytännössä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden varassa. Se on juuri ala, joka käyttää keskimääräistä enemmän lentorahtia, hän huomautti. Ilmailulaitos on jo ilmoittanut varautuvansa lakon pitkittymiseen. Tämän vuoksi Helsinki-Vantaan lentokenttä suljetaan ensi viikon alusta kahdeksi päiväksi viikossa. Silloin Tampereelta hoidetaan vain ulkomaan tilaus- ja kaukolennot.

Ilmailulaitoksen arvion mukaan maaliskuun alusta lukien normaaliajan ulkomaan lennoista voidaan hoitaa noin 70 prosenttia. Tähän saakka niistä on voitu hoitaa noin 80 prosenttia.

Finnairille jättitappiot

Lennonjohtajalakon Finnairille aiheuttamat kustannukset ovat nousseet jo yli 100 miljoonaan markkaan.
- Lakko aiheuttaa 25 miljoonaa markkaa tuottojen menetyksiä viikossa ja yhdeltä seisontapäivältä tulee 15 miljoonaa markkaa lisää, kertoo Finnairin tiedotuspäällikkö Usko Määttä Kauppalehti Onlinessa. Ensi viikolla Helsinki-Vantaan lentoaseman totaaliseisontapäiviä on tiedossa kaksi, joten Finnairille kertyy tuottojen menetyksiä kaikkiaan 55 miljoonaa markkaa lisää.

Lakon sovittelua jatkettiin tänään iltapäivällä. Kiistan sovittelun aikataulu on tiivistynyt, sillä torstai oli jo kolmas perättäinen sovittelupäivä. Jo kolme ja puoli viikkoa jatkuneen lakon varsinainen kiistakysymys eli lennonjohtajien palkankorotusvaatimus on yhä auki. Yhteisen neuvottelupöydän ääressä ei tänään juuri puhuttu markoista vaan sopimusrakennetta.
(STT-MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat