Hakametsä ehti olla kuin toinen koti Jukka Tammelle, Ilves-legendalle, jonka nuoremmatkin kiekkoseuraajat muistavat kevään 1995 tapahtumista. Tammi oli itse mukana useissa paikallistaistoissa vuosien varrella. Vaikka Ilveksen ja Tapparan pelaajat eivät olleet hirveästi tekemisissä keskenään, mahtui joukkoon myös kommelluksia.
Jukka Tammi, 59, kuuluu isojen Ilves-legendojen ja ikonien joukkoon. Hän ponnisti Ilveksen SM-liigan puolelle jo 1980-luvun alussa.
Sen jälkeen hän edusti seuraa 15 vuoden ajan. Tammi nousi Ilveksestä A-maajoukkueen puolelle, missä hän oli vakiokasvo muun muassa MM-kisa- ja olympiajoukkueissa.
Tammen aikaansaannokset noteerattiin isolla kunnia-arvolla. Hänen Ilves-paitansa, numerolla 30, nostettiin Hakametsän kattoon 2010-luvun alussa.
– Hakametsä on ollut sellainen viihtyisä pikkukoti, Tammi kuvailee leveän hymyn kera MTV Urheilulle.
– Jää olisi voinut olla joskus parempi, kenttämies vähän kivampi ja vastustaja vähän mukavampi, Tammi veistelee perään, viitaten vahvasti Tapparaan ja hallissa esiintyneeseen Tappara-henkisyyteen.
Tammi oli mukana lukuisissa paikallistaistoissa kirvesrintoja vastaan. Kohtaamiset painottuivat runkosarjaan, sillä pudotuspeleissä Tappara ja Ilves ovat kohdanneet vain harvakseltaan.
Esimerkiksi 2010-luvulla keskinäisiä sarjoja oli vain yksi. Sama koski 2000-lukua. Ja -90-lukua.
Vuonna 1990 Ilves ja Tappara kohtasivat välieräsarjassa.
– Paikallispelit olivat aina vähän erikoisempia tapauksia. Sen vuoden 1990 välieräsarjan muistan siitä, että sen häviäminen olisi tuntunut huomattavasti pahemmalta, kun Tappara oli vastassa, Tammi palaa ajassa taaksepäin.
– Olin silloin pudotuspeleissä vatsataudissa. Jostain syystä se vaivasi aina välipäivinä. Peli-iltoina sain parsittua itseni kasaan.
Hakametsän jäähallissa Tappara ja Ilves ovat jakaneet saman pelaajakäytävän. Sisääntuloaukosta vasemmalle käännyttäessä löytää Tapparan leirin. Oikealla ovat Ilveksen tilat.
– Joukkueiden välillä oli sellaista viharakkaussuhdetta silloin. Ainahan sitä puhuttiin ja on puhuttu, että on hienoa, kun toinen pärjää, mutta paskanvitut, Tammi naurahtaa Ilveksen ja Tapparan suhteista.
– Jo vuosikymmenten ajan on ollut niin, että seurat kunnioittavat toisiaan. Onhan siinä vaikuttanut se, että seurat ovat tehneet paljon yhteistyötä taustalla, Tammi sanoo Ilveksen ja Tapparan suhteista.
Uusia tuulia
Tammen pitkä pelaajaura päättyi kauteen 1998–99. Hän pelasi viimeiset vuodet Saksassa, Frankfurtissa.
Sen jälkeen hän on ehtinyt vaikuttaa muun muassa Ilveksen taustajoukoissa. Tammi on toiminut muun muassa seuran maalivahtivalmentajana ja myyntisosastolla.
Myynti- ja rahoituspuoli on ollut iso osa Tammen arkea jo tovin ajan.
– Jäin puolitoista vuotta sitten pois sijoitusalalta. Laskeskelin, että sen jälkeen on kysytty 22 eri paikkaan.
Tammi toimii nykyään kokkolalaisessa Clewat-start-up-yrityksessä. Clewat valmistaa muun muassa vesistöjen puhdistukseen soveltuvia aluksia, joita se vuokraa eri kohteisiin.
Tammi vastaa yrityksen kotimaan myynnistä. Samaisen yhtiön toimitusjohtajana toimii entinen kiekkoilija ja Jokereiden toimitusjohtaja Keijo Säilynoja.
– Kysyntä on ollut valtaisaa. Tuo on hyvin mielenkiintoinen innovaatio, Tammi sanoo innoissaan yrityksen toimintaideasta.
Pumppu kuntoon
Kaksi vuotta sitten Tammi nousi dramaattisesti otsikoihin, kun hänellä havaittiin sydänongelma Neloselle kuvatun Takaisin Leijonaksi -tv-sarjan kuvausten yhteydessä.
– Kyse oli sydämen vajaatoiminnasta. Pumppu löi vähän hitaammin. Sydän oli kuin laiska rukkanen. Siihen annettiin sitten puhtia, Tammi muistelee.
Tammi kävi kahdessa operaatiossa. Ensimmäisessä sydämentahdistinta ei saatu vielä kunnolla toimimaan. Toinen onnistui, minkä myötä sydämenlyöntitiheyttä pystyttiin kiihdyttämään.
Nykypäivänä Tammi voi urheilla normaalisti. Hän käy muun muassa kerran viikossa jäällä Ilveksen ikämiesporukan kanssa.
– En mää siitä asiasta niin hirveästi stressannut. Läheiset olivat helvetin huolissaan, mutta kuuntelin ammattilaisia ja heidän ohjeitaan.
Tammea on kehotettu tarkkailemaan ruokavaliotaan operaation jäljiltä.
– Vaaditaan kurinalaisuutta ja sitähän mulla ei ole, Tammi naurahtaa.
– Mutta joo. Kyllä mä sen ruokavalion perään katson.
Kansa ei ole unohtanut
Tammi on yksi kevään 1995 maailmanmestarijoukkueen ikonisimmista hahmoista. Vielä yli 20 vuotta tapahtuneen jälkeen verkkokalvoilla pyörivät kuvat, joissa munasuojiin varustautunut Tammi soittaa ilmakitaraa maailmanmestaruuspokaalin kanssa.
– Kyllä se aika usein nousee esille, Tammi vastaa, legendaariseen hetkeen viitaten.
– Tyttären häissä revittelin kunnolla. Mutta onhan se nyt vähän noloa, Tammi jatkaa hekottelua ikimuistoiseen tempaukseen liittyen.
Kevään 1995 maailmanmestaruudesta on tehty kirjoja, dokumentteja, tv-sarjoja ja elokuvia. Vuonna 2017 ensi-iltansa sai 95-elokuva, jossa mestaruusjoukkueen pelaajat tekivät pikaisia piipahduksia. Tammea elokuvassa näytteli Lauri Tilkanen.
– Olin aika hämilläni siitä, että miten iso rooli minulla siinä lopulta oli. Tiesin, että se olisi kohtalaisen suuri, kun tuottajat siitä kertoivat, mutta en tiennyt, että noin suuri.
– Aika fiktiotahan se oli, Tammi sanoo elokuvasta.
Vuoden 1995 maailmanmestaruudella oli iso merkitys koko suomalaiselle jääkiekkoilulle. Tammi ei ollut ainut joukkueen jäsen, joka nousi ikoniseen asemaan.
– Silloin oli pula-aika ja Suomessa oltiin vasta tekemässä hiljalleen nousua. Niin on annettu ymmärtää, että mestaruudella oli oma osuus nousussa. Iloisuus yhdisti kansaa, Tammi miettii.
Uutta kohti
Perjantai päätti yhden aikakauden kotimaisessa jääkiekkoiluhistoriassa. Ilves ja Tappara kohtasivat viimeistä kertaa Hakametsässä.
Tammen mukaan hänen aikoinaan Ilveksen ja Tapparan pelaajat eivät olleet hirveästi tekemisissä kaukalon ulkopuolella.
Mieleen piirtyy yksi ikimuistoinen episodi.
– Mentiin 1980-luvun loppua. Tappara pelasi silloin finaaleissa. Yksi heidän pelaajansa oli silloin mun luona saunomassa. Ei silloin mitenkään hirveästi alkoholia nautittu. Korkeintaan 1–2 kaljaa. Hän sitten kaatui suihkussa niin, että hänellä oli lasi kädessä. Siitä tuli hirveä ventti sormiin.
– Hän meni kertomaan siitä (Rauno) Korvelle. Sormeen piti tehdä hirveät järjestelyt, mutta hän pelasi seuraavana päivänä finaaliottelussa, Tammi muistelee tapausta.
Tuliko Korvelta sanomista?
– Ei ainakaan mulle! Tammi hörähtää.
Tammella oli omia kohtaamisia Tapparan ikonisen päävalmentajan Korven kanssa Hakametsän käytävillä.
– Tykkäsin aina ennen peliä juosta käytävällä. Muistan, kun ”Rane” (Korpi) ja Pertti Koivulahti juoksivat toiseen suuntaan. Aina kohtaamisten yhteydessä Rane koitti psyykata mua. Sain siitä aina hirveän buustin. Kerroin sitten jossain vaiheessa Ranelle siitä. Hän ei sanonut enää sanaakaan kohtaamisissa sen jälkeen, Tammi veistelee.
Joulukuun alussa Ilves ja Tappara siirtyvät uuteen areenaan, joka on rakennettu Tampereen juna-aseman läheisyyteen, radan päälle, keskeiselle sijainnille. Uusi monitoimiareena toimii muun muassa ensi kevään MM-kisojen päänäyttämönä.
Tammella itsellä on oma häntä ojassa uudella areenalla. Hän kun myy yhtä kompleksin aitiota eteenpäin.
Muutoksen myötä Tampereen jääkiekkoilu keskittyy 56 Hakametsän vuoden jälkeen uuteen paikkaan.
Tammella areena aiheuttaa yhden ison mietinnän aiheen.
– Jännä nähdä, että mitä liikenteen suhteen tapahtuu, kun 10 000 ihmistä purkautuu pelien jälkeen ulos sieltä. Hakametsässä on riittänyt se, kun tulee 15 minuuttia ennen peliä paikalle. Silti on ehtinyt hyvin omille tonteille.
– Toivottavasti nyt ilmoitellaan, että tulkaahan ihmiset ajoissa paikalle! Tammi pyytää.