Ilveslegenda kävi ihastelemassa pikkupoikana Suomen ensimmäistä jäähallia, josta tuli hänelle toinen koti – edessä luopumisen hetki: "Kyllä se haikeaksi vetää"

LUE MYÖS: Uros Live jää historiaan – Tampereen uusi areena irtisanoi nimisopimuksen

Lasse Laukkasen perhe muutti Tampereen Pellervonkadulle vuonna 1964 jännittävään aikaan. Lähistölle oli nousemassa Suomen ensimmäinen jäähalli seuraavana vuonna pidettäviä MM-kisoja varten. 

Alle 10-vuotias pojankoltiainen seurasi rakennustöitä ihmeissään, ja kun halli valmistui, hän vieraili siellä usein lapsuudenkaverinsa Hannu "Häpä" Oksasen kanssa. 

SM-liigapeleissä yleisöä oli usein yli hallin virallisen kapasiteetin, noin 12 000. Pikkupojat pääsivät seisomakatsomon alaosaan hakkaamaan pleksiä. 

Myöhemmin Hakametsästä tuli Lasse Laukkasen työpaikka ja toinen koti, rakas paikka, johon tiivistyy iso osa hänen elämäänsä. 

Perjantaina päättyy yksi merkittävä ajanjakso suomalaisessa jääkiekossa, kun Ilves ja Tappara pelaavat hallissa viimeisen paikallispelinsä. 

– Kyllä se haikeaksi vetää, Laukkanen sanoi MTV Urheilun haastattelussa. 

Juttu jatkuu kuvan alla

Kuusi ja puoli vuotta peleissä

Laukkanen aloitti Ilveksen huoltajana jo vuonna 1970. Hänestä on tullut vuosien varrella seuran tuki ja turva, joka on pysynyt, kun muut ihmiset ovat vaihtuneet ympärillä. 

Laukkasta naurattaa kysymys siitä, että miten monta kertaa elämässään hän on laskeutunut Hakametsän vanhaa luiskaa (remontin jälkeen portaat) pitkin alas. 

– Jos laskee, että pelejä on reilut 2 400, niin pelkästään pelien takia hallilla on tullut vietettyä kuusi ja puoli vuotta, Laukkanen heittää. 

Jos Raimo Helminen on kaikkien aikojen ilvespelaaja, Laukkasen voisi nimetä vaikka huoltajien Raipeksi. 

Jo 51. kauttaan Ilveksessä työskentelevä Laukkanen vaikuttaa persoonalta, jolla on aina hymy huulilla. Oletko koskaan huonolla tuulella?

– Voin ehkä joskus ollakin, mutta sitä ei kannata näyttää ulospäin.

Laukkanen sanoo pystyvänsä keskittymään omaan työhönsä hyvin, vaikka peli olisikin tiukka ja kaukalossa tunteet roihahtavat. 

– Me huoltajat emme pysty tekemään yhtään maalia. Yritämme vaan auttaa pelaajia. 

Ympäri hallia morjestamassa tuttuja

Arkkitehti Jaakko Tähtisen suunnittelema Hakamaetsän jäähalli on omalla tavallaan suomalaisen rakentamisen taidonnäyte. Ja samalla se tiivistää hyvin tamperelaisuuden. 

Homma toimii, mutta ulospäin ei koreilla liikaa. 

Sama kuvailu sopii Laukkaseenkin. 

– Pukuhuoneet ovat isoja ja käytävät tilavia. Muistan, kun peleissä kierrettiin aina hallin ympäri ja morjenstettiin tuttuja. 

Vaikka hallin raamit ovat samat, huoltajien ja pelaajien tiloja on tuunattu moneen kertaan Laukkasen työuran aikana. Pelkästään tapahtumien määrän lisääntyminen ja pelaajien ammattilaisuus ovat muuttaneet huoltajien työtä. 

– Joskus 1970-luvun alussa huoltajilla oli pari arkkua ja laukkua. Sitten seuraavalla vuosikymmenellä alkoivat tulla terotuskoneet mukaan. 

Laukkasen ikimuistoisimmat hetket Hakametsässä:

Ilveksen mestaruus 1972 ja ne pelit, jotka pelattiin Tampereella.

Raimo Helmisen viimeinen ottelu maaliskuussa 2008.

Vuoden 1985 finaalien toiseksi viimeinen ottelu Tampereella. Mestaruushan ratkesi sitten Kupittaalla.

Murphyn kahvinkeittimen ihmeparantuminen

Huoltajien tehtävänkuva on uskomattoman laaja. Laukkanen muistelee huvittuneena muisteluhetkeään HIFK:n nykyisen valmentajan Cory Murphyn kanssa. 

Murphy tuli Ilvekseen Bluesista vuonna 2004. Hän valitteli ennen treenejä, että asunnon kahvinkeitin ei toimi. 

Laukkanen tarttui tuumasta toimeen ja kävi harjoitusten aikana hommaamassa uuden. 

– Seuraavana päivänä Murphy ihmetteli, että kahvinkeitin olikin alkanut toimia. 

– Tämän työn yksi hienoista puolista on, että on päässyt auttamaan ulkomaalaispelaajia, hoitamaan niiden asunto- ja autoasioita. 

Apua Tapparan kopista

Millaista olisi, jos Lukon ja Ässien pelaajat pitäisivät majaa saman käytävän eri päissä? Tai jos Jokerit palaisi SM-liigaan ja rakentaisi pukukopin HIFK:n kopin lähistölle samaan halliin? 

Ajatukset kuulostavat oudoilta, mutta Tampereella on itsestäänselvää, että Tappara ja Ilves ovat toistensa naapureina. 

Laukkaselle Tapparan koppi ei ole kiellettyä aluetta, jonne ei voisi poiketa. Huoltajat ovat hyvää pataa keskenään.  

– Aina olemme auttaneet toisiamme, eikä kinoja ole ollut. Enemmänkin se on hyvä asia, jos vaikka puuttuu jotain. 

Laukkanen myöntää, että paikallispelitkin ovat muuttuneet vuosien varrella jo pelkästään sen takia, että niitä on tullut lisää. Lataus on kova, mutta ei niin kova kuin silloin, kun iso osa pelaajista oli tamperelaisia.  

– Molemmilla oli omat kannattajaryhmänsä, jotka huutelivat toisilleen, Laukkanen muistelee vanhoja aikoja. 

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Uusi areena teettää töitä

Uudelle Tampereen areenalle siirtyminen on iso muutos huollollekin. Heillä on iso vastuu siitä, että pelaajat kotiutuvat nopeasti uusiin tiloihin. 

Toinen huoltaja Janne Jansson seuraa paljon NHL-joukkueiden pukukoppeja, ja hän on ottanut paljon vastuuta uusien tilojen tuunaamisessa. 

Lähestyvät MM-kisat teettävät vielä lisätöitä, sillä kopit joudutaan tyhjentämään maajoukkueiden tieltä. Aivan kaikkia yksityiskohtia ei kannata vielä viimeistellä. 

Laukkanen mainitsee erityisesti uuden pukukopin hienot saunat. 

– On se areena hieno, kun sitä katsoo kentän puolelta. Ja harjoitushallikin on komea. 

Laukkanen jäi jo kerran virallisesti eläkkeelle, mutta hän jatkoi kuitenkin vanhoissa tehtävissä Ilveksessä. Kunto on hyvä ja motivaatiotakin riittää, mutta hän aikoo silti katsoa nyt vuosi kerrallaan eteenpäin – aivan kuin Raipe uransa loppuvaiheissa. 

– Katsotaan nyt, että miltä uusi areena tuntuu. Ja voi vaimollakin olla jotain sanomista asiaan. 

Perjantaina Ilves–Tappara Hakametsässä kello 18.30. Uuden areenan ensimmäinen SM-liigaottelu pelataan 3. joulukuuta, kun Ilves ja Tappara iskevät yhteen.