MTV Uutiset pyysi tiedot: Ulkomaalaisten kiinteistökaupoissa hurja 90 prosentin kasvu – venäläiset ja kiinalaiset eniten ostoksilla

Asian ytimessä -ohjelma selvitti, miten talo- ja tonttikauppa käy tällä hetkellä – liittyykö kaupankäyntiin huolia Suomen turvallisuuden osalta? 6:04
Asian ytimessä -ohjelma selvitti, miten talo- ja tonttikauppa käy tällä hetkellä – liittyykö kaupankäyntiin huolia Suomen turvallisuudesta?

MTV Uutiset selvitti EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien ostajien kiinteistökauppoja Suomessa. Illan Asian ytimessä -ohjelmassa kerrotaan, minkälaisia turvallisuusuhkia kiinteistökauppoihin voi liittyä.

Ulkomaalaisten kiinteistökauppa vilkastui viime vuonna Suomessa huomattavasti.

MTV Uutisten puolustusministeriöstä pyytämien tietojen mukaan ministeriö teki viime vuonna 760 lupapäätöstä, mikä on noin 90 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020, jolloin vastaava määrä oli 396.

– Varmaan keskeisin selittävä syy on se, että kiinteistökauppa on ollut hyvin vilkasta Suomessa yleisestikin korona-aikana, ja toistaiseksi myös pankkilainojen korot ovat hyvin alhaisia, neuvotteleva virkamies Anu Sallinen puolustusministeriöstä kertoo.

Suurin osa vuonna 2021 jätetyistä hakemuksista koskee asuinkäyttöä tai kesämökkiä.

Asuinkäyttöä koskevia hakemuksia oli 414 ja vapaa-ajan käyttöä koskevia hakemuksia oli 170. Muut hakemukset liittyvät esimerkiksi yritys- tai teollisuustoimintaan.

Suurin osa hakijoista asuu jo valmiiksi Suomessa.

Eniten lupia haetaan pääkaupunkiseudulle ja muualla Uudellemaalle. Kakkosena oli viime vuonna Etelä-Karjala ja kolmantena Varsinais-Suomi.

Venäläiset ostavat etenkin Itä-Suomesta

Venäläiset olivat viime vuonna suurin hakijaryhmä 217 hakemuksella.

Suomessa asuu erittäin paljon venäläistaustaisia henkilöitä, joilla ei ole Suomen kansalaisuutta, muistuttaa Anu Sallinen.

Venäläiset ostavat erityisesti Itä-Suomesta kiinteistöjä, mutta kauppoja tehdään muuallakin maassa ja erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Kunnista venäläiset ostivat eniten Imatralta, 29 kiinteistöä, ja Savonlinnasta, 22 kiinteistöä.

Ministeriössä huomattiin viime vuonna, että venäläiset ovat ryhtyneet hankkimaan pienempiä kiinteistöjä kuin ennen.

– Todennäköisesti syy on siinä, että mikäli koronarajoitukset jatkuvat ja maahantulorajoituksia tulee jatkossakin, Suomeen on ehkä helpompi päästä, kun pystyy todistamaan, että Suomessa on kiinteää omaisuutta ja [henkilöllä on] näin yhteys Suomeen, Sallinen pohtii.

Esimerkiksi takavuosina kiinteistökaupoillaan ja suurilla suunnitelmillaan julkisuuteen nousseen venäläisliikemies Denis Fokinin yhtiö jätti helmikuussa 2021 lupahakemuksen kiinteistöhankintaan Saarijärvellä.

Kyse on ollut sopimuksesta, jossa Fokinin yhtiö antoi toisen yhtiön konkurssipesän velkoja anteeksi ja sai vastineeksi osia entisestä leirikeskuksesta. MTV Uutisten tietojen mukaan Fokinin ei ole viime vuosina havaittu harjoittavan aktiivista liiketoimintaa Saarijärvellä.

Venäläisten kiinteistökaupat vähenivät 2010-luvun aikana merkittävästi muun muassa ruplan heikkenemisen, talouskriisin ja talouspakotteiden vuoksi.

Osassa rikkaiden venäläisten kiinteistökaupoista tavoitteena voi olla hankkia pahan päivän varalle omaisuutta, johon Vladimir Putinin hallinto ei pääse käsiksi.

MTV Uutiset selvitti ulkomaalaisten kiinteistökauppoja myös viime vuonna. Lue juttu ja katso video: 

Puolustusministeriö käsitteli viime vuonna yli 400 ulkomaalaisten kiinteistökauppaa 3:12

Kiinalaiset kakkosena

Kiinalaiset nousivat viime vuonna toiseksi suurimmaksi ryhmäksi 53 hakemuksella. Kiinalaiset ohittivat niukasti vuoden 2020 kakkoset ukrainalaiset, jotka jättivät viime vuonna 48 hakemusta.

Kiinalaiset ostavat kiinteistöjä erityisesti Uudeltamaalta. Espoo on yksi suosituimmista kaupungeista. Hajanaisia ostoja kiinalaiset ovat tehneet myös esimerkiksi Naantalista ja Oulusta.

Viime vuonna kallein kiinalaisen tekemä kiinteistökauppa oli Kauniaisista ostettu suuri omakotitalo, jonka hinta oli 1,5 miljoonaa euroa. Kiinalainen ostaja on mukana yrityksessä, jonka tarkoituksena on viedä suomalaisia opetuskäytäntöjä Kiinaan. Yritys on perustettu vuonna 2020.

Lähes poikkeuksetta myös kiinalaiset ostajat ovat jo ennestään asuneet Suomessa.

Suurin osa kiinalaisista ostajista on syntynyt 1980-luvulla, mutta mukana oli varttuneempaakin väkeä. Eräs 1940-luvulla syntynyt kiinalainen pariskunta haki luvan ostaakseen asunnon järven rannalta yli viiden hehtaarin tontilla. Käyttötarkoitukseksi ilmoitettiin asuminen sekä uiminen ja saunominen kesäisin.

Seuraavaksi yleisimmät hakijoiden kotimaat olivat Sveitsi (44 hakemusta), Iso-Britannia (41), Yhdysvallat (29), Intia (29) ja Vietnam (26).

Hakijoiden joukossa on jopa yli 60 eri maan kansalaisia.

Myös sellaisten yritysten, joiden omistuksesta yli 10 prosenttia on ulkomailla, on haettava lupaa. Tämän takia hakijoiden joukossa oli viime vuonna muun muassa Metsä Fibre Oy ja Terrafame Oy, kun yritykset tekivät kiinteistö- tai maakauppoja.

Ovatko ulkomaalaisten kiinteistökaupat hybridiuhka Suomelle? Mitä voi tapahtua, jos väärä kiinteistö päätyykin vääriin käsiin? Katso Asian ytimessä -ohjelma tänään kello 20.00 MTV3-kanavalta ja mtv-palvelusta!

Lue myös:

    Uusimmat