Puolustusministeriö on seurannut vuoden 2020 alusta EU:n ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevien ostajien kiinteistökauppaa Suomessa. Huolena ovat hybridivaikuttaminen, tiedustelu ja jopa tihutyöt, eikä kaksoiskansalaisten kauppaa päästä seuraamaan. MTV Uutiset selvitti viime vuoden kauppoja.
Jos EU:n, Norjan, Islannin tai Liechtensteinin ulkopuolelta tuleva haluaa ostaa Suomesta kiinteistön, hänen on saatava puolustusministeriöltä ostolupa kaupalle.
Vuoden 2020 aikana näitä lupia myönnettiin yhteensä 421 hakijalle. Yhtäkään hakemusta ei hylätty.
150 euroa maksavaa lupaa on pitänyt hakea uuden lain myötä viime vuoden alusta lähtien.
Taustalla on ollut huoli siitä, että ulkomaalaiset omistukset voisivat olla uhka Suomen turvallisuudelle strategisten kohteiden lähellä.
Kiinteistöomistuksia voitaisiin käyttää Suomea vastaan esimerkiksi tiedusteluun, paikkatietojen keräämiseen tai jopa jonkinlaiseen sabotaasiin.
– Laiton tiedustelu on ihan varteenotettava uhkakuva sekä ehkä jopa tihutyöt ja niiden valmistelu, puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Anu Sallinen kertoo.
Strategisia kohteita ovat esimerkiksi Puolustusvoimien tukikohtien lähellä sijaitsevat kiinteistöt tai esimerkiksi sähkönjakelun tai kulkuyhteyksien kannalta keskeisissä paikoissa olevat tontit.
Yhdysvaltalaiset haluavat maaseudun rauhaan
Yhtäkään lupahakemusta ei vuonna 2020 hylätty. Puolustusministeriössä ei siis havaittu Suomen turvallisuuden kannalta arveluttavia kiinteistökauppoja.
Scanstock
MTV Uutisten selvityksestä käy ilmi, että eri kansallisuudet tekevät Suomessa hieman erilaisia ostoksia.
Yhdysvaltalaiset hankkivat kiinteistöjä viime vuonna lähes pelkästään maaseudulta.
Poikkeuksena oli yksittäinen Helsingin Marjaniemestä ostettu 1,5 miljoonan euron asunto.
Pääsääntöisesti yhdysvaltalaisten ostamien kiinteistöjen hinnat eivät ylitä 400 000 euroa.
Ostokset sijoittuivat pääosin maaseudun rauhaan Itä- ja Keski-Suomeen tai muutamiin rannikkokaupunkeihin, kuten Vaasaan, Poriin ja Raaseporiin.
Yhdysvaltalaiset ostivat viime vuonna Suomesta yhteensä 27 kiinteistöä.
Kiinteistö tarkoittaa varsinaisessa merkityksessään maa-alaa ja sillä mahdollisesti sijaitsevia rakennuksia. Suuri osa ostajista on hankkinut jo rakennetun tontin taloineen tai mökkeineen, mutta joukossa on myös tyhjän tontin hankkineita uusien talojen rakentajia.
Kiinalaiset suosivat Espoota ja Vantaata
Kiinalaisten ostokset erottuvat siten, että viime vuonna kiinalaisten tekemistä 23 kiinteistökaupasta kymmenen sijoittuu pääkaupunkiseudulle. Helsingistä kiinteistöjä ei ole ostettu, mutta Espoo ja Vantaa ovat olleet suosittuja kohteita.
Muutamat kiinalaisten tekemät kaupat sijoittuvat pohjoiseen Kittilään ja Rovaniemelle. Muutamia ostoksia on tehty lisäksi Oulusta ja Tampereelta.
Kiinalaisten tekemien kauppojen keskihinta oli 315 000 euroa. Kallein oli Espoossa tehty yli miljoonan euron asuntokauppa.
Ylivoimaisesti suurin osa sekä yhdysvaltalaisista että kiinalaisista ostajista on asunut jo valmiiksi Suomessa. Kiinteistöjä on hankittu liki pelkästään asumis- ja virkistyskäyttöön yksittäistä pienteollisuutta lukuun ottamatta.
Venäläiset suurin ostajaryhmä
Erityistä huolta julkisessa keskustelussa ovat aiheuttaneet venäläisten omistukset.
Syksyllä 2018 asiantuntijat arvioivat, että esimerkiksi Airiston Helmi -tapauksessa venäläistaustaiset maaomistukset Turun saaristossa saattoivat olla osa hybridivaikuttamista.
Venäjän perustuslain mukaan maan kansalaisen on toimittava maansa edun mukaisesti. Tämä voisi vaikuttaa ulkomailla sijaitsevien kiinteistöjen käyttöön konfliktitilanteessa.
Viime vuonna 124 kiinteistöä Suomesta ostaneet venäläiset ovat suurin EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleva ostajaryhmä.
Suomen Kuvalehti kartoitti aiemmin venäläisten kauppoja, joita käytiin vilkkaimmin Etelä-Karjalassa, jonne suuntautui neljäsosa ostoista.
Seuraavaksi eniten kiinteistökauppoja tehtiin Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa.
Suurin osa ostajista oli vakituisesti Suomessa asuvia Venäjän kansalaisia, jotka hankkivat itselleen kodin tai kesämökin yleensä suomalaiselta omistajalta.
Venäläisten kiinteistökaupat vähenivät 2010-luvun aikana merkittävästi muun muassa ruplan heikkenemisen, talouskriisin ja talouspakotteiden vuoksi.
Osassa rikkaiden venäläisten kiinteistökaupoista tavoitteena voi olla hankkia pahan päivän varalle omaisuutta, johon Vladimir Putinin hallinto ei pääse käsiksi.
(artikkeli jatkuu videon jälkeen)
3:12Puolustusministeriön neuvottelema virkamies Anu Sallinen kommentoi ulkomaalaisia maakauppoja myös Seitsemän uutisissa – katso video tästä!
SK: Ostajina myös venäläisiä vaikuttajia
Muutamat merkittävissäkin asemassa olevat venäläiset ovat SK:n mukaan ostaneet Suomesta kiinteistöjä.
Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoaseman vierestä ison tontin teollisuuskäyttöön ostanut Petr Sinyutin johtaa isoa sähkönsiirtoyhtiötä Moskovassa.
Ministerinä Venäjän hallituksessa 2000-luvun alussa toiminut, laajalti venäläisessa teollisuudessa johtopaikoilla vaikuttanut Boris Aleshin hankki puolestaan Kirkkonummen-huvilansa vierestä lisää maata, jolle aikoo rakennuttaa toisenkin huvilan.
– Aleshin omistaa viereisen kiinteistön, jossa hän on viettänyt vapaa-aikaansa kesäisin lähinnä kalastaen, hakemuksessa kirjoitetaan.
Tänä vuonna otsikoihin on noussut Putinin entisen neuvonantajan, epäselvissä olosuhteissa vuonna 2015 kuolleen Mihail Lesinin ökykartano Salossa.
Ilta-Sanomien mukaan kiinteistöä myytiin tammikuussa 6,8 miljoonalla eurolla, mutta Turun Sanomien mukaan huvilakokonaisuus vedettiin pois myynnistä helmikuussa.
Ostajia ympäri maailmaa
Ukrainalaiset ostivat viime vuonna Suomesta 41 kiinteistöä. Ukrainalaisia tulee Suomeen paljon maataloustöihin, ja useita kauppoja sijoittui esimerkiksi Närpiön seudulle.
Tasan tai yli kymmenen kiinteistökauppaa Suomessa tekivät myös Intian, Thaimaan, Vietnamin, Irakin, Sveitsin, Kosovon ja Turkin kansalaiset.
Israelilaiset ostivat Suomesta viime vuonna kuusi kiinteistöä. Nämä kaupat tehtiin suurimmaksi osaksi loma-asunnoista esimerkiksi Savonlinnassa ja Mäntyharjulla.
Yksittäisiä ostoja tekivät muun muassa Mosambikin, Uruguayn, Paraguayn, Kamerunin ja Japanin kansalaiset, joten ostajia voidaan sanoa olevan joka puolelta maailmaa.
Hankintoja on tehty kaikkialta Manner-Suomesta, joskin Uusimaa on maakunnista selkeästi suosituin kohde.
Scanstock
– Uskaltaisin sanoa, että melkein 95 prosenttia ostajista on henkilöitä, jotka ovat asuneet Suomessa jo pitkään. Heillä ei syystä tai toisesta ole Suomen kansalaisuutta, Sallinen toteaa.
– Sitten on tietenkin jonkin verran sellaisia, jotka asuvat ulkomailla, ja syystä tai toisesta ovat ihastuneet Suomeen. Onhan se ihan ymmärrettävää, Suomi on kaunis maa, Sallinen naurahtaa.
Lupahakemuksia tuli muutamalta henkilöltä, joille ei merkattu mitään kansalaisuutta. Kyse on esimerkiksi Irakista, Syyriasta tai Myanmarista tulleista henkilöistä, joilla ei ole ollut näyttää minkäänlaista passia.
Hakijoina on myös tuttuja yrityksiä
Myös yritysten kiinteistöhankinnat syynätään puolustusministeriössä, jos yrityksen omistuksesta vähintään 10 prosenttia on EU- tai ETA-alueen ulkopuolella.
Omaa ironiaansa on siinä, että valtionyhtiö Terrafame joutui lupamenettelyyn halutessaan ostaa Ryttymän ja Kivirannan tilat Kajaanissa. Tilat sijaitsevat Talvivaaran kaivoksen runteleman Kivijärven rannalla.
Terrafame joutui hakemaan luvan, sillä monikansallinen Trafigura-konserni omistaa siitä noin 30 prosenttia.
Luvan joutui hakemaan myös pörssiyhtiö Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre, jonka vähemmistöomistus on Japanissa. Metsä Fibre halusi laajentaa aluettaan Kyrössä sijaitsevallaan sahalla.
Mihin kiinteistöjä voisi käyttää?
Puolustusministeriön on tarkoitus seurata rekisterin avulla sitä, ketkä oikeastaan omistavat Suomen turvallisuuden ja maanpuolustuksen kannalta tärkeitä alueita.
Vuonna 2016 Turvallisuuskomitea listasi venäläisten strategisten kohteiden liepeillä tekemät maakaupat hybridisodan ilmiöksi.
Yle kertoi tuolloin venäläisten tehneen kauppoja esimerkiksi puolustusvoimien alueiden liepeiltä, Saaristomereltä ja itärajan tuntumasta.
Kriisitilanteessa omistuksilla voitaisiin jopa yrittää hankaloittaa liikekannallepanoa.
– Sanotaan näin, että erilaisia mahdollisuuksia on, ja ne kannattaa ottaa vakavasti, Sallinen muotoilee.
Kyproksen passilla voi välttää lupahakemuksen
Vuonna 2020 puolustusministeriö ei hylännyt yhtäkään kiinteistökauppaa. Toisin sanoen kauppojen ei ole katsottu aiheuttavan vaaraa Suomen turvallisuuden ja maanpuolustuksen kannalta.
Laki ei kuitenkaan säätele esimerkiksi vuokratonttien tai asunto-osakkeiden kauppaa, mikä on puolustusministeriössäkin pantu merkille.
Seurantaa hankaloittaa myös se, etteivät EU-maiden kansalaiset joudu hakemaan lupaa. Esimerkiksi Kyproksen passin hankkineiden venäläisten kaupat eivät päädy lupamenettelyyn.
Toisin sanoen on mahdollista, että Suomen turvallisuuden kannalta mietityttävää kiinteistökauppaa tapahtuu ohi lupamenettelyn.
– Kaksoiskansalaisiin me emme valitettavasti pääse tällä lainsäädännöllä käsiksi, Sallinen harmittelee.
Juttua korjattu kello 17.22. Sallinen puhui sitaatissaan laittomasta, ei laillisesta tiedustelusta.
