Lähes jokainen 1990- ja 2000-luvulla peruskoulussa ollut muistaa Timo Nuutisen rajut diakuvat väkivaltaa kokeneista nuorista. Vaarantonta lyöntiä ei ole -luentosarjallaan vuosikymmeniä Suomen kouluja kiertänyt Nuutinen ei kuitenkaan ole huolissaan nykynuorisosta.
Nuori teini kävelee koulun käytävällä, kun joku heittää yhtäkkiä repun hänen jalkoihinsa. Nuori kompastuu reppuun ja lyö päänsä kovaa käytävän kylmään lattiaan. Teinillä diagnosoidaan aivovaurio – ja myöhemmin hän menehtyy vammoihinsa.
Traaginen esimerkkitapaus on vain yksi monista Timo Nuutisen, 61, legendaarisilla luennoillaan käyttämistä esimerkeistä.
– Tämänkaltaiset ovat juuri niitä ajattelemattomuuksia, mitkä kuuluvat nuorten maailmaan ja ääriesimerkki siitä, mitä seurauksia hetken mielijohteesta voi tulla. Kaikki olisi kuitenkin estettävissä, kertoo Nuutinen MTV Uutisille.
Erikoissairaanhoitajana työskennellyt Nuutinen kiersi 25 vuotta Vaaratonta lyöntiä ei ole –iskulauseella varustetulla luentosarjallaan ympäri Suomea puhumassa nuorille väkivallasta ja sen seurauksista.
Mies keksi idean kiertäviin luentoihin työskennellessään Turussa yliopistollisessa keskussairaalassa väkivallan uhrien parissa.
– Pohdimme pienessä ryhmässä, miten tärkeää olisi puhua julkisesti siitä, kuinka herkästi ihminen hajoaa. Nuorten väkivalta on spontaania ja ajatuksetonta, ei siinä kiukun hetkessä mieti loppuun asti, mitä voi tapahtua. Lopputulos on aina niin yllätyksellinen, Nuutinen kuvailee.
Nuutisen pysäyttävät väkivallan kuvat ja todelliset tapaukset ovat syöpyneet ikuisiksi ajoiksi kokonaisten suomalaisten sukupolvien verkkokalvoille.
– Kiersin lähes järjestäen jokaisen suomalaiskoulun. Olen kohdannut kymmeniä ja taas kymmeniä tuhansia oppilaita vuosien saatossa, Nuutinen kertoo.
"Kasvot olivat turvonneet ja mustankirjavat"
Luennoilla Nuutinen kertoi suorasanaisesti, miten väkivalta oikeasti vaikuttaa ihmiskehoon. Ensin hän kertoi lääketieteellisiä faktoja väkivallan aiheuttamista vaurioista, kuten vaikkapa siitä, miten aivot vaurioituvat lyönnistä tai potkusta, tai mitä sisäelimille saattaa tapahtua, kun niihin osuu kova isku.
Luennon loppupuolella hän näytti kuvia todellisista väkivaltatapauksista. Hän halusi näyttää konkreettisesti, miltä väkivallan uhri näyttää vuorokauden päästä, kun kasvot ovat turvonneet ja mustankirjavat.
– Alku oli aika usein hihityksentäyteistä, nuoret kun ei jaksaneet välttämättä heti keskittyä. Viiden minuutin päästä tuli kuitenkin yleensä täysi hiljaisuus. Hiljaisuutta kesti luennon loppuun saakka.
Nuorimmat kuuntelijoista olivat 3.-4.-luokkalaisia, ja vanhimmat yläkouluikäisiä. Otokset mukiloiduista ja rajunkin näköisistä uhreista olivat monille oppilaille liikaa.
– Monet lähtivät pois salista. Jotkut oppilaat saattoivat myös pyörtyä, Nuutinen muistelee.
Nuutinen sanoo, että kaunistelematon totuus väkivallasta oli monelle nuorelle täysin uutta tietoa. Hetket olivat suorastaan hätkähdyttäviä.
– Elokuvat vääristävät niin monia asioita – lyödään monta kertaa, mutta mitään vammaa ei synny. Se vääristää helposti todellisuutta, Nuutinen sanoo.
Nuutinen lopetti kiertämisen kuusi vuotta sitten, koska eläkeikä alkoi lähestyä. Hoiva-alan Espericare-yrityksessä mielenterveys- ja päihdeyksikön johtajana työskentelevä Nuutinen luennoi enää satunnaisesti mielenterveystyön ammattilaisille aggression hallinnasta.
Palautetta työstään kiertävänä väkivallan ehkäisyn lähettiläänä hän kuitenkin sai vuosia.
– Ihmiset ovat esimerkiksi kertoneet minulle päättäneensä luentoni jälkeen, etteivät lyö enää koskaan. Jotkut kertoivat tehneensä ammatinvalintansakin luennon perusteella, Nuutinen kertoo.
Manttelinperijä hakusessa
Tällä hetkellä kukaan ei jatka Nuutisen työtä kiertävänä väkivallan vastaisen työn puolestapuhujana. Hän uskoo, että tarvetta kuitenkin olisi.
– Minulla oli dramaattinen tapa esittää asioita. Tuskin alakoulussa enää saisi esittää niin graafisia kuvia. Jollain tavalla asiaa pitäisi kuitenkin käsitellä, kunhan se tehdään oikealla tavalla. Lässyttäminen ei ikinä mene perille, nuorille pitää puhua suoraan, Nuutinen muistuttaa.
Nuutinen veikkaa, ettei nuorten tekemän väkivallan määrä ole kasvanut vuosien saatossa. Hän uskoo, että väkivaltaa nostetaan enemmän esiin mediassa.
– Siinä tulee vääristymä, että nuoret olisivat ihan kamalia. Se ei pidä paikkaansa. Ihan samoissa luvuissa ovat pysyneet nuorten tekemät väkivallanteot kuin aiemminkin. Uskon, ettei nuoret ole yhtään sen väkivaltaisempia kuin omassakaan nuoruudessani.
Vaaratonta lyöntiä ei silti ole vielä keksitty.
– Joskus yksi lyönti ei johda kuin kipuun ja mustaan silmään – mutta samanlainen lyönti voi johtaa aivovaurioon ja menehtymiseen. Se on arvaamatonta. Jokainen lyöjä ottaa sen riskin, että voi tuottaa kipua, mutta myös pahimmillaan kuoleman, Nuutinen muistuttaa.