Ranskan presidentinvaalit ratkesivat eilen Emmanuel Macronin eduksi lopulta selvällä erolla.
Vastaehdokas, äärioikeiston Marine Le Pen oli kuitenkin kasvattanut viidessä vuodessa selvästi kannatustaan, mikä pakotti myös Macronin reagoimaan kampanjan aikana.
Macronin ensimmäinen valtakausi oli täynnä kriisejä, ja monia uudistuksia jäi kesken. Ensin keltaliivit protestoivat uudistuksia, jotka olisivat nostaneet elinkustannuksia. Tarkoituksena oli vähentää hiilidioksidipäästöjä esimerkiksi polttoaineveroa nostamalla.
Viikkojen protestien jälkeen polttoaineveronkorotukset kuitenkin jäädytettiin.
– Sitten tuli pandemia ja nyt vielä sota. Siellä on hirvittävän paljon asioita kesken, kertoo Ranska-tuntija ja pitkäaikainen kirjeenvaihtaja Helena Petäistö.
Macronin uudistuslistalla ovat esimerkiksi koulu-, terveydenhuolto ja oikeuslaitos. Lisäksi hän pyrkii ajamaan muutoksia työmarkkinoille.
– Työmarkkinat ovat todella jäykät. Ranskassa on korkea rakenteellinen työttömyys, sitä hän haluaa uudistaa, sanoo Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava tutkija Janica Ylikarjula.
– Nehän olivat vielä jäykemmät ennen kuin Macron tuli valtaan, huomauttaa Petäistö.
