Ranskan presidentinvaalit ratkesivat eilen Emmanuel Macronin eduksi lopulta selvällä erolla.
Vastaehdokas, äärioikeiston Marine Le Pen oli kuitenkin kasvattanut viidessä vuodessa selvästi kannatustaan, mikä pakotti myös Macronin reagoimaan kampanjan aikana.
Macronin ensimmäinen valtakausi oli täynnä kriisejä, ja monia uudistuksia jäi kesken. Ensin keltaliivit protestoivat uudistuksia, jotka olisivat nostaneet elinkustannuksia. Tarkoituksena oli vähentää hiilidioksidipäästöjä esimerkiksi polttoaineveroa nostamalla.
Viikkojen protestien jälkeen polttoaineveronkorotukset kuitenkin jäädytettiin.
– Sitten tuli pandemia ja nyt vielä sota. Siellä on hirvittävän paljon asioita kesken, kertoo Ranska-tuntija ja pitkäaikainen kirjeenvaihtaja Helena Petäistö.
Macronin uudistuslistalla ovat esimerkiksi koulu-, terveydenhuolto ja oikeuslaitos. Lisäksi hän pyrkii ajamaan muutoksia työmarkkinoille.
– Työmarkkinat ovat todella jäykät. Ranskassa on korkea rakenteellinen työttömyys, sitä hän haluaa uudistaa, sanoo Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava tutkija Janica Ylikarjula.
– Nehän olivat vielä jäykemmät ennen kuin Macron tuli valtaan, huomauttaa Petäistö.
Lue lisää: Macronilta sovinnollinen voitonpuhe – "Ketään ei jätetä"
"Kamala peikko"
Macron haluaa myös nostaa eläkeikää 62 vuodesta 65:een.
– Eläkeuudistus on kamala peikko. Monet presidentit ovat ennen häntä yrittäneet ja Macronkaan ei ole vielä saanut sitä tehdyksi, sanoo Petäistö.
– Le Pen halusi laskea eläkeikää 60 vuoteen, lisää Ylikarjula.
Le Penin lupaukseen eläkeiän laskusta Macron ei suuremmin reagoinut, vaikka väläyttikin 64 vuoden kompromissia, mutta ostovoiman parantamiseen istuvan presidentin oli otettava kantaa Le Penin kannatuksen pelossa.
– Kun Le Penin kannatus oli niin suuri, hän joutui lupaamaan parannuksia myös ostovoimaan, joka ei ollut hänen agendallaan, Petäistö kertoo.
Toisestakaan Macronin kaudesta asiantuntijat eivät ennakoi helppoa.
– Hän on nähnyt, kuinka haastavaa Ranskaa on uudistaa. Rohkeuden puutteesta häntä ei voi kritisoida, Ylikarjula sanoo.
– Ei ole toista kansaa, joka on näin vaikeasti hallittava, Petäistö tiivistää.