Ranskan presidentinvaaleissa äänestysaktiivisuus on vaalipäivän ensimmäisinä tunteina ollut hieman verkkaisempi kuin edellisissä vaaleissa vuonna 2017.
Puoleenpäivään mennessä paikallista aikaa reilut 25 prosenttia äänioikeutetuista oli sisäministeriön mukaan käynyt äänestämässä, mikä on kolme prosenttiyksikköä jäljessä viime vaalien tahtia.
Viisi vuotta sitten vaalien ensimmäisen kierroksen äänestysprosentti oli lopulta 77,8. Kaikkien aikojen pohjalukema saavutettiin vuoden 2002 vaaleissa, jolloin ensimmäisellä kierroksella äänesti vain 71,6 prosenttia äänioikeutetuista.
Äänestyspaikat avautuivat Ranskassa aamukahdeksalta. Jo eilen äänestettiin Ranskan merentakaisilla alueilla, esimerkiksi Karibialla ja Tyynellämerellä.
Äänestyspaikat sulkeutuvat kahdeksalta illalla eli Suomen aikaa kello 21, ja saman tien on odotettavissa ranskalaisten tv-kanavien tulosennusteita.
Istuva presidentti Emmanuel Macron, 44, hakee vaaleissa toista virkakautta. Hän olisi ensimmäinen toiselle kaudelle yltänyt Ranskan presidentti sitten vuoden 2002, jolloin Jacques Chirac voitti vaalit istuvana presidenttinä.
Keskustaliberaalin Macronin ennakkosuosikin asema on horjunut viime viikkoina, kun äärioikeistolaisen Marine Le Penin kannatus on kasvanut. Viimeisimmissä mielipidemittauksissa Le Pen on ollut vain muutaman prosenttiyksikön päässä Macronista.
Macron kävi äänestämässä lounasaikaan vaimonsa Brigitten kanssa Le Touquetin rantalomakaupungissa Ranskan pohjoisrannikolla. Le Pen puolestaan äänesti Henin-Beaumontin kaupungissa maan pohjoisosassa, joka on hänen vahvaa tukialuettaan.
Moni on tyytymättömiä ehdokkaisiin
Huomattavan suuri osa äänestäjistä on gallupien mukaan ollut epävarmoja valinnastaan. Pariisin esikaupunkialueella 32-vuotias näyttelijä Blandine Lehout kertoi sunnuntaina uutistoimisto AFP:lle, ettei kukaan tämänkertaisista ehdokkaista ansaitse hänen ääntään.
– Ensimmäistä kertaa elämässäni en aio äänestää. Äänestän (kesäkuun) parlamenttivaaleissa, mutta näissä vaaleissa vihaan heitä kaikkia. He pelottavat minua, Lehout sanoi.
Pariisilainen Chloé puolestaan sanoi BBC:lle, että ehdokkaat ovat keskittyneet liikaa ulkopolitiikasta puhumiseen.
– He eivät puhu meidän ja jokapäiväisen elämämme kannalta tärkeimmistä asioista.
Pariisilaisopiskelija Andy pelkää Le Penin voittoa, vaikka ei ole Macroninkaan suurin ihailija. Hän on tyytymätön esimerkiksi siihen, miten Macron hoiti Ranskaa ravistelleet keltaliivien protestit.
– On ollut niin monia kriisejä, ja minun kannaltani opiskelijana on tehty paljon reformeja, jotka eivät ole olleet hyviä, Andy totesi BBC:lle.
Ennen sosialisteja äänestänyt Philippe Bridou Perpignanin kaupungista Lounais-Ranskasta sanoi vaihtaneensa äänestämään äärioikeistoa.
– Turvallisuus on tärkeää, ja maahanmuuttokin on tärkeää, eikä vasemmisto puhu siitä.
Le Penillä paremmat mahdollisuudet kuin 2017
Viisi vuotta sitten Macron ja Le Pen olivat vastakkain toisella kierroksella, ja tuolloin Macron otti murskavoiton prosenttilukemin 66,1–33,9. Nyt taistelusta tulisi todennäköisesti tasaisempi.
Macron on kampanjoinut hyvin vähän, koska hänen huomionsa on viime viikkoina ollut kiinnittyneenä Ukrainan sotaan. Le Pen taas on pyrkinyt pehmentämään imagoaan ja puhumaan perinteisiä maahanmuuttoteemoja enemmän esimerkiksi hintojen noususta.
Nationalistisen Le Penin valinta presidentiksi olisi kansainvälisessä politiikassa shokki, joka mullistaisi muun muassa Ranskan EU-politiikkaa. Vaikutuksiltaan sitä voisi verrata Britannian brexit-kansanäänestykseen sekä Donald Trumpin valintaan Yhdysvaltain presidentiksi.
Kolmanneksi suosituin ehdokas viimeisimmissä gallupeissa on laitavasemmiston Jean-Luc Melenchon. Ranskan perinteiset suuret puolueet, keskustaoikeistolainen Les Republicains ja sosialistit kärsivät viime presidentinvaaleissa rökäletappiot, eikä niiden ehdokkailla ole nytkään asiaa toiselle kierrokselle. Myös viime vuoden puolella paljon huomiota saanut äärioikeistolainen tv-toimittaja Eric Zemmour on menettänyt kannatustaan.
Vaalien toinen kierros pidetään 24. huhtikuuta.