Latviassa aktivisti on saanut syytteen autettuaan maastorajalle juuttuneita ihmisiä.
Latviassa on käynnissä oikeudenkäynti, joka liittyy välineellistettyyn maahanmuuttoon Valko-Venäjän rajalla. Syytettynä on aktivisti, joka työskenteli toukokuun alkuun asti Haluan auttaa pakolaisia -nimiselle kansalaisjärjestölle. Oikeudessa käsiteltävässä tapauksessa aktivisti oli antanut Valko-Venäjän maastorajalla jumissa oleville syyrialaisille neuvoja rajanylittämiseen. Syytetyn aktivistin Ieva Raubishkon mukaan motiivina oli huoli siitä, että syyrialaiset kuolevat metsään. Tapahtumat sijoittuvat tammikuuhun 2023.
Latvian syyttäjälaitoksen tiedottaja Aiga Eiduka kertoo STT:lle, että aktivistin syyte koskee ihmisryhmän laittoman rajanylityksen järjestämistä valtion ulkorajalla. Kyseisestä rikoksesta voi pisimmillään saada kahden vuoden vankeustuomion.
Raubishko kiistää syyllisyytensä. Oikeudenkäynti alkoi helmikuussa.
Puolustus vetoaa EU-lainsäädäntöön
Raubishko oli Whatsapp-sovelluksella yhteydessä ryhmään, joka oli pyrkinyt Latviaan useita kertoja ja käännytetty aina takaisin Valko-Venäjälle. Hän auttoi syyrialaisia saamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) väliaikaisia toimia koskevan päätöksen, joka velvoitti Latviaa päästämään ryhmän väliaikaisesti maahan ja tarjoamaan heille humanitaarista apua. Tästä syyttäjä ja puolustus ovat yhtä mieltä.
Syyrialaiset ottivat rajalla videon ja valokuvia, jotka osoittivat EIT:lle, että he ovat Latvian alueella. Syyttäjän mukaan Raubishko syyllistyi rikokseen, kun hän antoi ryhmälle rajan ylittämiseen liittyviä neuvoja. Syyttäjä katsoo myös, että Raubishko antoi EIT:lle tahallaan väärää tietoa ryhmän olinpaikasta, koska ryhmä siirtyi Valko-Venäjälle otettuaan valokuvat. Raubishko sanoo, että Latvian rajavartiosto käännytti syyrialaiset jälleen Valko-Venäjän puolelle.
Raubishko kertoo STT:lle, että syyttäjä ja puolustus ovat pitkälti yhtä mieltä tapahtumien kulusta. Erimielisyys koskee pääasiassa tekojen laittomuutta. Puolustuksen mukaan oikeusjutussa on kyse siitä, että Latvian kansallinen laki on ristiriidassa EU:n lainsäädännön kanssa, joka sallii luvattoman rajanylityksen turvapaikan hakemiseksi. Puolustus katsoo myös, että lain silmissä teot ovat sallittuja, jos ne ovat välttämättömiä hengen pelastamiseksi.– He kertoivat olleensa päiviä ilman ruokaa, kylmissään, hylätyssä hökkelissä tai ulkona yöpyen, ja yksi heistä oli pudonnut ojaan, syytetty Raubishko kuvailee tammikuun 2023 tilannetta STT:lle.