Mainos

Lastentarhanopettajilta hätähuuto: Henkilöstö kuormittuu, lapsilla ei pysyviä ihmissuhteita, tilat eivät riitä – lakko silti "viimeinen vaihtoehto"

Helsingin Sanomien mielipideosastolla lastentarhanopettaja ilmaisi syvän huolensa varhaiskasvatuksen tilanteesta. Kirjoittajan mukana henkilöstöä on liian vähän ja sen vaihtuvuus heikentää kasvatuksen laatua. 

Lastentarhaopettajaliiton puheenjohtaja Anitta Pakanen jakaa valtaosan Helsingin Sanomien mielipidepalstalle kirjoittaneen lastentarhanopettajan huolista.

– Pidän tätä hätähuutona. Päiväkodeissa tilanne elää koko ajan ja ryhmissä on suurta vaihtuvuutta. Tätä lisää se, että osapäiväisiä lapsia on yhä enemmän ja se kasvattaa ryhmien lapsikokoa, sanoo Pakanen.

Lasten suuri vaihtuvuus ryhmissä kuormittaa henkilöstöä. Varhaiskasvatuslakia muutetiin viime vuonna niin, että kaikilla lapsilla on oikeus 20 tuntiin varhaiskasvatusta viikossa. Myös lapsimäärää ryhmässä kasvatettiin yhdellä eli yhtä aikuista kohden voi olla kahdeksan lasta entisen seitsemän sijasta. Tätä oikeutta kunnat ovat käyttäneet kirjavasti, esimerkiksi Helsingissä ja Espoossa lapsilukua ei kasvatettu.

– Kunnat ovat tehneet hyvin erilaisia ratkaisuja, osa on kasvattanut lapsimäärää, osa ei ja myös tuntimäärää osa on rajannut. Mutta käytännössä kaikille lapsille pitää tehdä varhaiskasvatussuunnitelma, kertoo Pakanen.

Vaihtelevuus ryhmissä rasittaa niin lapsia kuin aikuisia

Ryhmien suuresta vaihtuvuudesta kärsivät päiväkodeissa työskentelevien lisäksi myös lapset.

– Lasten näkökulmasta ei ole pysyviä ihmissuhteita, kertoo Pakanen.

Myös sijaisjärjestelyt tuottavat huolta lasten kanssa työskenteleville.

– Sijaisjärjestelmä, jos se toimii ja sijaisia on saatavilla, se on hyvä, mutta useassa kunnassa sijaisjärjestelmä ei toimi tai sijaisia ei ole saatavilla. Koulutettuja opettajia tarvitaan nykyistä enemmän. Se luo laatua ja silloin opetus- ja kasvatustoiminta on hyvin organisoitua, sanoo Pakanen.

Työnantajapuolelta ymmärrystä

Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas ymmärtää julkisen alan ja lastentarhanopettajien tuntemaa painetta. Tilannetta vaikeuttaa etenkin työvoiman ja tilojen puute.

– Monien kuntien ja kaupunkien varhaiskasvatustilat käyvät ahtaiksi. Lapsiryhmille tilat ovat riittävät, mutta sitten kaikkeen muuhun toimintaan niukemmat, kuten varhaiskasvatuksen suunnitteluun, sanoo Nybondas-Kangas.

Päiväkotitilojen tilanne ja työvoimapula huolestuttavat myös lastentarhanopettajien liitossa. Pakanen kertoo, että joissakin päiväkodeissa tilat eivät ole kunnossa.

– Meillä päiväkotitilat eivät välttämättä kaikkialla riitä, esimerkiksi naulakot voivat tilapäisesti loppua kesken. Päiväkodeissa on myös sisäilmaongelmia, kaikki nämä vaikuttavat työhyvinvointiin, sanoo Pakanen.

Pulaa lastentarhanopettajista

Työvoimapulaa on etenkin erityislastentarhanopettajista.

– Suoranaista pulaa meillä on paikoitellen erityistä tukea vaatien lasten varhaiskasvatuksessa. Erityislastentarhanopettajia, jotka kiertävät ja konsultoivat, heitä tarvittaisiin lisää, kertoo Nybondas-Kangas.

Samalla Nybondas-Kangas myöntää, että yliresurssointia ei varhaiskasvatuksen puolella tapahdu, mutta lakia kunnat noudattavat. Sen sijaan lastentarhanopettajan huolta varhaiskasvatuksen heikkenemisestä Nybondas-Kangas ei allekirjoita.

– Työnantajat kokevat varhaiskasvatuksen parantuneen entisestään. Esimiehet ja johtajat arvioivat, että laatu on parantunut, koska varhaiskasvatuksen toiminnan suunnitelmallisuus on lisääntynyt, kertoo Nybondas-Kangas.

Samaa mieltä varhaiskasvatuksen laadusta on myös Pakanen.

– Koulutuksen on oltava meidän alalla prioriteetti numero yksi. Meillä on oltava selkeät tehtävänkuvat ja vastuualueet. Kyllä me tarvitsemme korkeakoulutettua henkilöstöä. Lastentarhanopettajista on pulaa, sanoo Pakanen.

Kilpailukykysopimus hiertää neuvotteluissa

Julkisen sektorin työehtosopimusneuvotteluita käydään parhaillaan ja siellä mielipahaa on aiheuttanut erityisesti kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkaus, jolle on haettu kompensaatiota.

– Se on ollut meidän alalle rankka paikka. Keskipalkat ovat tietyn tasoisia ja se lomaraha on tuonut vähän lisää. Lomarahan leikkaus on ollut meidän sektorille kipeä paikka. Julkisen alan työntekijät kokevat, että he ovat tehneet paljon enemmän tämän maan eteen kuin moni muu ala. Työntekijäjärjestöjen kanssa kuitenkin yhdessä sovittiin lomarahan leikkauksista vuosiksi 2017-2019, joten työehtosopimusten kannalta tilanne on silti selvä, sanoo Nybondas-Kangas.

Lastentarhanopettaja päätti mielipidekirjoituksensa vetoomukseen, jossa toivoi lastentarhanopettajien yhdistymistä ja kannusti kollegoitaan lakkoon.

– Lakko on sellainen asia, että se on kattojärjestön päätös. Pääneuvottelijat ovat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ja Opettajien ammattijärjestö OAJ. Lakkohalukkuutta on kartoitettu ja sitä on tarvittaessa varmasti, mutta se on viimeinen vaihtoehto, jos neuvottelutulosta ei synny, sanoo Pakanen.

 

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.