Hyvinvointialueet tuskailevat kiristyvän lastensuojeluun liittyvän henkilöstömitoituksen kanssa. Asiantuntija kertoo MTV Uutisille, että mistään ei ole todellisuudessa otettavissa suurta määrää sosiaalityöntekijöitä.
– Usein väitetään sosiaalihuollon ammattihenkilörekisterissä olevan tuhansittain enemmän sosiaalityöntekijöitä kuin julkinen sektori tarvitsee. Se ei pidä paikkaansa, toteaa Hyvinvointialueyhtiö Hyvilin erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen.
Mitoitusasiaa käsiteltiin MTV:n sote-studion jaksossa, jonka haastattelu on katsottavissa artikkelin alussa olevalta videolta.
| "Lasten oikeuksien näkökulmasta sillä, että asiakasmäärä ei pienenisi, ei juurikaan ole vaikutusta, koska tosiasiallisesti tilanne on se, että mitoituksen toteuttamisessa on jo nyt ja varsinkin ensi vuoden alusta, jos mitoitus kiristyy, suuria ongelmia." |
Asiantuntija kertoo MTV Uutisille, että kun vuodenvaihteessa lastensuojelun sosiaalityön asiakasmitoitusta kiristetään 35 lapsesta 30 lapseen, se tarkoittaa sitä, että on löydyttävä ja palkattava paljon lisää sosiaalityöntekijöitä.
Heistä on jo nykytilanteessa kova pula ja työvoimavaje lastensuojelun sosiaalityössä on suuri.
– Mistään ei ole otettavissa suurta määrää sosiaalityöntekijöitä, kuten jossain määrin julkisuudessa väitetään.
Lue myös: Lastensuojelun henkilöstökriisi syvenee: Lakia noudattaa enää alle neljäsosa alueista
Puustinen-Korhonen kertoo, että alueilla työskentelee noin 5500 sosiaalityöntekijänimikkeistä ja sen lisäksi tulevat kuraattorinimikkeiset, joista kaikilla vastaavilla koulukuraattoreilla on sosiaalityöntekijän kelpoisuus, hyvinvointialueiden johtavilla viranhaltijoilla ja toimialajohdossa on sosiaalityöntekijäkoulutettuja myös.
– Valviran rekisterissä on myös eläkkeellä ja ulkomailla olevia, perhevapailla olevia ja tutkimuslaitosten ja yliopistojen palkkalistoilla ja työkyvyttöminä olevia.
Hän korostaa, että yliopistollinen tutkinto sosiaalityö-pääaineessa pätevöittää lukuisiin tehtäviin, joissa edellytetään ylempää soveltuvaa korkeakoulututkintoa. Sosiaalityöntekijän tehtävä on vain yksi mahdollinen urapolku valmistuneille.
"En usko tätä ratkaisua tervehdittävän riemuhuudoin sosiaalityöntekijöiden parissa"
Mihin se johtaa, jos mitoituksen kiristämisen siirtoa ei tehdä?
– Jos mitoituksen siirtoa ei saada tehtyä, on riskinä, että lastensuojelussa on iso joukko asiakkaita, joilta puuttuu kokonaan lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Tilanne on laiton.
– Toinen huono skenaario on se, että lastensuojelun asiakkuuteen joutuvat lapset jonottamaan, kunnes löytyy lisää sosiaalityöntekijöitä, jotka heidän sosiaalityöntekijöikseen voidaan nimetä.
– Ja kolmas, vähintään yhtä huono skenaario on se, että viroissa olevat pätevät sosiaalityöntekijät joutuvat kantamaan entistä raskaampaa virkavastuuta asiakkaista, tekemään työtään entistä suuremmassa kiireessä ja stressin alaisena ja uupuvat työhönsä entistä enemmän.
Yksi vaihtoehto hyvinvointialueella on, että tarvittavat sosiaalityöntekijät siirretään muista palveluista, kuten perhesosiaalityöstä, aikuissosiaalityöstä tai sairaaloiden sosiaalityöstä.
– Siihenkin varmaan pitää mennä, jos ei ratkaisuja löydy muutoin. En usko tätä ratkaisua tervehdittävän riemuhuudoin sosiaalityöntekijöiden parissa.
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat. Miten sote pelastetaan? Juttuvinkit joonas.lepisto(@)mtv.fi. |
Tilanne on jo laiton
Tosin MTV Uutisten THL:ltä saamien tietojen mukaan tilanne on jo nykyiselläänkin laiton ympäri Suomea. Vain viisi aluetta pystyi täyttämään vaaditun maksimissaan 35 lapsen kokoisen henkilöstömitoituksen.
Mitoitus toteutuu huomattavasti vuoden takaista heikommin. Lisää tietoa tilanteesta on saatavilla artikkelin alussa olevalla videolla.
"Sosiaalityön kuntoon saattaminen vaatii lukuisia toimia"
Mitä se tarkoittaa alalla työskentelevien ja alan houkuttelevuuden näkökulmasta, jos mitoituksen kiristäminen ei tapahdu nyt, vaan vasta vuosien päästä?
– Varmasti toivotaan matalampaa kuormitusta ja minäkin toivon. Sosiaalityön kuntoon saattaminen vaatii lukuisia toimia pitkällä tähtäimellä. Näihin sisältyy myös koulutuksen sisältöjen kehittäminen enemmän työelämälähtöisiksi.
– Toivon todella, että alalle kehitetään osana koulutusjärjestelmää opetussosiaalityön yksiköitä, jotka koordinoivat sosiaalityön koulutuksen aikaista harjoittelua, ohjaavat opiskelijoita ja tilapäisesti sosiaalityöntekijöinä toimivien työtä, järjestävät mentorointia alalle tulijoille, täydennyskoulutusta ja työnohjausta sosiaalityön tehtävissä työskenteleville.
Johtava juristi Sami Uotinen, mitä se tarkoittaa lasten oikeuksien ja palvelujen näkökulmasta, jos mitoitus pysyy 35:ssä lapsessa per sosiaalityöntekijä?
– Hyvinvointialueilla on enemmän aikaa varautua mitoituksen kiristämiseen, jos siirto tehdään vuonna 2028. Tähän mennessä on jo vaikutusta mahdollisilla koulutusmäärien nostolla. Hyvinvointialueuudistusta seuraava palvelujen kehittäminen on vielä pahasti kesken. Lisäaika tuo siihenkin enemmän liikkumavaraa ja mahdollisuuksia.
– Lasten oikeuksien näkökulmasta sillä, että asiakasmäärä ei pienenisi, ei juurikaan ole vaikutusta, koska tosiasiallisesti tilanne on se, että mitoituksen toteuttamisessa on jo nyt ja varsinkin ensi vuoden alusta, jos mitoitus kiristyy, suuria ongelmia, toteaa Uotinen.
Uusi sote-studion on katsottavissa artikkelin alun videolta.