MTV Uutisten haastattelemat sosiaalityöntekijät eivät hyväksy hallituksen suunnitelmia sosiaalihuollon ammattihenkilölain muuttamiseksi.
Työn suuri määrä näkyy jo nyt muun muassa niin, että pääsääntöisesti sosiaalityöntekijä haluaa tehdä työnsä hyvin ja pitää kiinni virkavelvollisuudestaan, mutta "aina siihen ei ole realistisia mahdollisuuksia työn määrästä johtuen ja tällöin esimerkiksi arvioinnissa saatetaan nojautua liikaa ulkopuolisten arvioihin".
Ammattijärjestö Talentian mukaan lakimuutos tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että jos menee tapaamaan lastensuojelun sosiaalityöntekijää, voi vastassa olla johtamiseen ja ympäristöpolitiikkaan suuntautunut hallintotieteen opiskelija. Tai jos hakee päihdeongelmaan apua sosiaalityöntekijältä, vastassa voi olla muotiin erikoistunut sosiologi.
Harkinta jää työnantajalle, todetaan Talentiasta.
Nykyään sijaisena voi toimia vain laillistetun sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun. Jatkossa tausta siis voisi olla kirjavampi.
– Hallituksen esityksessä on mainittu esimerkin omaisesti, millaisilla tutkintotaustoilla voi toimia laillistamattomana sosiaalityöntekijän sijaisena. Käytännössä työnantajalle annetaan kuitenkin vapaat kädet päättää, minkä se katsoo sopivaksi koulutustaustaksi, sanoo Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.
"Viranomaiset ovat jo tehneet vakavia huomioita tilapäisistä sosiaalityöntekijöistä"
– Hallituksen esityksen mukaan tilapäisesti sosiaalityöntekijänä voisi jatkossa toimia henkilö, joka ei tule ikinä edes valmistumaan sosiaalityöntekijän ammattiin. Jatkossa avoimen yliopiston opinnot ja riittävä ammattitaito ja käytännön kokemus riittäisivät ja työnantajan tulkintavalta kasvaisi, toteaa Länsi-Uudellamaalla työskentelevä johtava sosiaalityöntekijä Mirjami Tuomikoski.
– Tämä on erittäin merkittävä asia asiakasturvallisuuden kannalta, varsinkin kun valvontaviranomaiset ovat jo tehneet vakavia huomioita tilapäisesti sosiaalityöntekijänä työskentelevien osalta, jatkaa Tuomikoski.
Lähetä vinkki!
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.
Tuomikoski kertoo havaituista puutteista: "Puutteita on ollut palveluiden laadussa, asiakkaiden riittämättömässä tiedottamisessa heidän oikeusturvastaan ja päätösten vaikutuksista asiakkaiden elämään ja muihin palveluihin tilapäisten sosiaalityöntekijöiden puutteellisen osaamisen vuoksi."
"Tilanteet, joissa sosiaalityöntekijän virkavastuu ulkoistetaan, tulevat lisääntymään"
– Nyt ollaan heikentämässä sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusehtoja. Esimerkiksi sijaispätevillä on riittämättömät lakiopinnot, tai riittämätön osaaminen arviointi työstä, joten tilanteet, joissa sosiaalityöntekijän virkavastuu ulkoistetaan, tulevat lisääntymään heikennyksen myötä, sanoo Kanta-Hämeessä työskentelevä sosiaalityöntekijä Satu Viksten.
Sosiaalityöntekijä kertoo, että kentän tilanne on jo nykyisellään kuormittunut.
– Nykyään arviointia ulkoistetaan myös tilanteissa, joissa sosiaalityöntekijällä ei ole aikaa itse arvioida riittävällä tavalla tilanteita.
Sosiaalityöntekijän mielestä hallituksen ehdotus on sosiaalityön profession näkökulmasta erittäin huolestuttava.
– Mutta vielä huolestuttavampi se on asiakasturvallisuuden ja palveluiden laadun kannalta. Minkään muun soten laillistetun ammattihenkilöryhmän kannalta tällaista ei mietitä tällä hetkellä. Vaikuttaa vahvasti siltä, että ymmärrys sosiaalihuollosta ja sosiaalityöstä tai niiden asiakaskunnasta on niin heikkoa, ettei tämän ehdotuksen todellisia vaikutuksia tunneta, toteaa Tuomikoski.
Viksten painottaa, että pääsääntöisesti sosiaalityöntekijä haluaa tehdä työnsä hyvin ja pitää kiinni virkavelvollisuudestaan, mutta "aina siihen ei ole realistisia mahdollisuuksia työn määrästä johtuen ja tällöin esimerkiksi arvioinnissa saatetaan nojautua liikaa ulkopuolisten arvioihin".
"Työntekijöiden vaihtuvuus merkittävä laatuongelma"
Pohjois-Savossa työskentelevä sosiaalityöntekijä Riikka Järvelin kysyy, miten jatkossa uudistuksen jälkeen hyvinvointialueet pystyvät varmistumaan sijaisten riittävästä osaamisesta ja työn laadusta.
– Alalla on tälläkin hetkellä uusien työntekijöiden perehdyttämisessä ja tuessa työuran alussa monissa paikoissa isoja puutteita.
Järvelin kertoo, että työntekijöiden vaihtuvuus on lastensuojelussa merkittävä ongelma lastensuojelun laadun näkökulmasta.
– Pelkäämme, että tuleva uudistus tulee vaarantamaan asiakasturvallisuuden. Lastensuojelun sosiaalityö on vaativa tehtävä, johon pitää olla riittävä koulutus ja osaaminen. Lisäksi huolena on, että lyhytaikaiset virkasuhteen tulevat lisääntymään alalla, jossa vaihtuvuus on jo nyt merkittävä ongelma.
Järvelin muistuttaa, että perheiden tilanteet voivat muuttua kriittisiksi nopeastikin.
– Silloin tarvitaan nopeita ratkaisuja. Suurimman riskin niissä tilanteissa aiheuttaa se, ettei työntekijällä ole perheen tilanteesta riittävää tietoa. Tämä tilanne ei parane, jos lyhytaikaiset sosiaalityöntekijöiden virkasuhteet entisestään lisääntyvät. En ymmärrä, että miten tämän ajatellaan parantavan lastensuojelun laatua.
Hallituksen tavoitteena henkilöstön saatavuus
Hallituksen esityksen tavoitteena on sosiaalihuollon henkilöstön saatavuuden ja sosiaalihuollon palveluiden, kuten lastensuojelun, riittävyyden varmistaminen. Hallituksen mukaan esityksellä turvattaisiin lisäksi sosiaalihuollon asiakkaiden oikeutta hyvään sosiaalihuoltoon.
Hallitus on kertonut haluavansa ratkaista hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden saatavuutta uhkaavan sote-henkilöstön vajeen, joka vaatii sekä lyhyen, että pitkän aikavälin toimia.
Viksten kertoo, että hallituksen esityksellä ollaan ratkaisemassa hyvinvointialueiden rekrytointiongelmaa, mutta ei työntekijäpulaa. "Päteviä rekisteröityjä sosiaalityöntekijöitä on noin 9 000 ja hyvinvointialueilla sosiaalityöntekijöiden tehtäviä on 5 000. Koulutettua työvoimaa siis on."
"Haastavat tilanteet ja riittämätön tuki työhön uuvuttavat työntekijät"
Haasteena Vikstenin mukaan on se, että sosiaalityöntekijät eivät hakeudu lastensuojeluun johtuen työoloista sekä palkasta, joka ei vastaa työn vaativuutta tai vastuuta.
– Lastensuojelutyö itsessään on mielenkiintoista ja palkitsevaa, mutta työtä ei voida läheskään aina tehdä niin hyvin kuin haluaisi tai pitäisi. Haastavat tilanteet ja riittämätön tuki työhön uuvuttavat työntekijät.
Hyvinvointialueilla ei ole yksinkertaisesti tehty riittävästi rekrytointien tehostamiseksi tai osaavan henkilöstön pitämiseksi.
– Sosiaalityön profession arvostus pitäisi tunnistaa ja tunnustaa - esimerkiksi siten, että hyvinvointialueille ei luoda laittomia rakenteita - kuten esimerkiksi asiakasohjausryhmät.
Mitoitus tuonut veto- ja pitovoimaa
Viksten kertoo, että lakiin säädetty asiakasmitoitus on lisännyt sosiaalityöntekijöiden hakeutumista ja pysymistä, koska työtä on mahdollisuus tehdä eettisesti kestävämmin.
– Vastaavia toimia perimmäisten ongelmien korjaamiseksi tulisi tehdä sen sijaan, että nyt leikataan lasten asiakasturvallisuudesta sekä oikeusturvasta.
– Koemme, että uudistus tulee heikentämään jo valmiiksi heikkoa alan arvostusta, mikä johtaa siihen, että pätevät työntekijät väsyvät ja vaihtavat alaa, toteaa Järvelin.
– Lastensuojelussa työntekijän uhka- tai riskiarvion virheen sattuessa lapsi menettää henkensä ja vähimmilläänkin vaurioituu muutoin. Laadukkaampaa ja osaavampaa lastensuojelua vaaditaankin päättäjien, kansalaisten ja median toimesta aina silloin, kun se virhe sattuu. Hetkeä myöhemmin ollaan valmiita kuitenkin heikentämään esimerkiksi työntekijöiden kelpoisuusehtoja.
Päijät-Hämeessä kilpailukykyiset palkat
Työnantaja muistuttaa, että vakituisiin virkoihin ei voida palkata kuin laillistettuja sosiaalityöntekijöitä ja sijaisuuskelpoisuuden omaavia vain määräaikaisiin viransijaisuuksiin. Eri aikoina määrittelyt liittyen siihen kuka on sijaiskelpoinen ovat vaihdelleet. Myös tulkinta on vaihdellut.
– Päijät-Hämeessä on satsattu pito- ja vetovoimaan. Muun muassa sosiaalityöntekijöiden palkat ovat hyvin kilpailukykyiset. Meillä on intressissä edelleen kehittää pito- ja vetovoimaa, jotta saadaan pysyvää henkilöstöä, kertoo tulosyksikön päällikkö Pinja Salmi.
Salmi tietää kulut, jotka menevät jatkuvaan perehdyttämiseen. Pysyvyys ja laillistettujen sosiaalityöntekijöiden rekrytoiminen on siis myös työnantajan intressi.
– Lastensuojelussa tarvitaan edelleen laillistettuja sosiaalityöntekijöitä, koska päätösvalta on tietyissä päätöksissä vain heillä. Sosiaalityöntekijän sijaisena toimivat tilapäiset sosiaalityöntekijät työskentelevät ohjauksen ja valvonnan alla. Koska työnantajalla on tässä iso vastuu niin sitä kautta myös intressi valita parhaiten soveltuvia henkilöitä tehtävään sekä ohjata ja opastaa heitä, Salmi jatkaa.
Salmi toivoo, että kelpoisuusehtokeskustelussa kuten myös asiakasmääräkeskustelussakin pidetään mukana myös tehtävänjakoon liittyvä keskustelu.
– Myös laillistettujen sosiaalityöntekijöiden kohdalla tulee panostaa perehdyttämiseen, sanoo Salmi.