Kunnille 500 miljoonan shokkileikkaus ilman varoitusta, ministeri yllättyi itsekin: "Kaikkien talous ei tule tätä kestämään"

Kuntien valtionosuudet vähenevät ensi vuonna noin 500 miljoonalla eurolla, kertoo valtiovarainministeriö 0:56
Kuntien valtionosuudet vähenevät ensi vuonna noin 500 miljoonalla eurolla, kertoo valtiovarainministeriö

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Satu Koistinen

    satu.koistinen(at)mtv.fi

    Lala Ylitalo

    lala.ylitalo(at)mtv.fi

    Kuntien valtionosuudet vähenevät ensi vuonna noin 500 miljoonalla eurolla, kertoo valtiovarainministeriö tiedotteessa.

    Alun perin ensi vuoden talousarviossa vähennyksen arvioitiin olevan 224 miljoonaa euroa, mutta valtiovarainministeriön mukaan vähennystarve kasvoi viime vuoden verotulotietojen perusteella. 

    Käytännössä valtionosuus vähenee ensi vuonna kunnissa 136 eurolla asukasta kohden.

    Ero talousarvioon on huomattava.

    – Verotuksen valmistuminen muuttaa edelleen vuoden 2024 valtionosuuksia siten, että pysyvä vähennys kuntien valtionosuuksiin kasvaa yhteensä 501 miljoonaan euroon, valtiovarainministeriön perjantaina julkaistussa tiedotteessa kerrotaan. 

    Valtiovarainministeriön mukaan vuotta 2023 koskeva määräaikainen osuus vuodelle 2024 kasvaa yhteensä 250 miljoonaan euroon, joka on yli tuplasti enemmän kuin arvio.

     Tieto tuli Kuntaliitolle ja kunnille täytenä yllätyksenä. Kyseessä on valtava muutos, johon kuntataloudessa ei ole varauduttu.

    – Se oli meille aivan hirveä shokki. Ei minkään näköistä ennakkotietoa, ei minkäänlaista varoitusta. Ja vielä samana päivänä, kun kuntien pitää lain mukaan ilmoittaa seuraavan vuoden veroprosenteistaan, Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen kritisoi tiedonkulkua MTV Uutisille. 

    Leikkauksia yli sata euroa asukasta kohden

    Lehtosen kertoo Kuntalehdessä valtiovarainministeriön tiedotteen tarkoittavan sitä, että kaikkien kuntien valtionosuuteen tulee lisäleikkauksia noin 80 euroa asukasta kohden vuosina 2024 ja 2025. Kokonaisuudessa leikattava määrä on 136 euroa asukasta kohden. 

    – Kunnat ovat varautuneet leikkaamaan 56 euroa per asukas, kun ne ovat tehneet talousarvioitaan ja päättäneet veroprosenteistaan. Nyt tämä 80 euroa per asukas on täysin uutta tietoa, joka kävi ilmi vasta eilen (perjantaina), Lehtonen selventää. 

    Lehtosen mukaan kunnat eivät siis ole voineet varautua näin suuriin leikkauksiin talousarvioissaan tai veroprosentteja päättäessään.

    Kunnat eivät voi enää muuttaa veroprosenttejaan, sillä lain mukaan ne tulee ilmoittaa 17. marraskuuta mennessä. 

    – Mitään ei ole enää tehtävissä tulojen lisäämisen tai verojen korotusten osalta, Lehtonen alleviivaa. 

    Mitä tämä tarkoittaa kunnille? 

    Kuntien ainoa keino vastata leikkauksiin on säästää menoissa. 

    – Kuntien isoimmat menoerät tällä hetkellä ovat varhaiskasvatus ja perusopetus. Ne kattavat yli puolet kuntien menoista. Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä, että kuntien pitää leikata sivistystoimen palveluista, Lehtonen tarkentaa.

    Mahdollisia toimenpiteinä kunnat voivat Lehtosen mukaan esimerkiksi jättää virkoja täyttämättä ja tinkiä tehostetun tuen palveluista. Lisäksi säästöjä voidaan joutua puristamaan liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalveluista. 

    –  Olen vihainen kuntapäättäjien ja surullinen talousarviota valmistelleiden kuntien viranhaltijoiden puolesta. Olen pettynyt ministeriöön yhteistyökumppanina ja kuntatalouden ammattilaisena erittäin huolissani yksittäisten kuntien ensi vuoden taloudesta, Lehtonen sanoo Kuntalehden haastattelussa.

    Lehtonen arvioi, että kaikkien kuntien talous ei tule kestämään leikkauksia. 

    Kunnat eivät ole voineet varautua muutokseen

    Kunnat saivat tiedon perjantaina 17. marraskuuta, jolloin kuntien piti lain mukaan ilmoittaa Verohallinnolle veroprosenteistaan. Kunnat eivät siis ole voineet varautua lisäleikkauksiin ensi vuoden talousarvioita laskiessaan ja veroprosentteja päättäessään. 

    Useat kuntapäättäjät ovat kommentoineet perjantaina julkaistuja laskelmia viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter) epäuskoisina. 

    Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi kritisoi ilmoituksen ajankohtaa. Tieto on hänen mukaansa kuntataloudelle ”järkyttävä uusi kylmä suihku”. 

    Myös Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä kritisoi päätöksen lisäksi tiedonkulkua. 

    – Pysyvä vähennys on yhtäkkiä tuplaantunut. Käsittämätöntä toimintaa! Mäkelä kirjoittaa. 

    ">

    ”Jotain on pahasti pielessä”

    Lehtosen mukaan yhteistyö ministeriön kanssa toimii yleensä hyvin, eikä hän ymmärrä, miten näin suuret muutokset voivat tulla valtiovarainministeriölle yllätyksenä. 

    Hän kritisoi myös sitä, ettei asiasta tiedotettu ennakkoon millään tavalla kuntien tai Kuntaliiton suuntaan.  

    Vastaavanlaiset isot muutokset ovat myös todella harvinaisia.

    – Tyypillisesti mitään suuria muutoksia ei tapahdu elokuun ja lokakuun välissä. Meidänkään verolaskelmissa ei ole tapahtunut mitään poikkeuksellista tapahtunut kuntien verotuloissa, joka selittäisi tämän, Lehtonen pohtii. 

    Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto arvioi, että rahoitusmallissa on jotain pahasti pielessä, mikäli luvut pitävät paikkaansa. 

    – Näillä luvuilla hyvinvointialueuudistus tarkoittaisi käytännössä valtavaa leikkausta koulutuksen, kulttuurin ja liikunnan resursseihin, Koivisto kommentoi. 

    Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) otti asiaan kantaa viestipalvelu X:ssä. Ikosen mukaan tilanne on kunnille vaikea.  

    – Edellisen hallituksen sote-rahoitushimmelin uusin käänne: verotietojen vahvistuminen muutti kuntien valtionosuuksien määrää täysin yllättäen – juuri, kun kunnat ovat päättäneet ensi vuoden budjeteistaan. On kyllä käsittämätön malli! Tilanne on vaikea kunnille. Etsimme ratkaisuja, Ikonen lupaa. 

    Syyt muutokseen epäselvät 

    Valtiovarainministeriön tiedotteesta ei käy suoranaisesti ilmi, mikä on muuttuneiden numeroiden taustalla. 

    – Valtionosuuden lisäsiirrolla varmistetaan uudistuksen periaatteena oleva kustannusneutraalisuus kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion välillä, tiedotteessa sanotaan. 

    Lehtosen mukaan muutoksia on vaikea arvioida, sillä valtiovarainministeriön tiedotteen yhteydessä ei julkaistu minkäänlaista laskelmaa.

    Lehtosen mielestä olisi ensiarvoisen tärkeää selvittää, mitä muutoksen takana on.  

    – Kuntien vuoden 2022 verotietoihin ei ole syksyn aikana tai nyt lokakuussa verotuksen valmistuessa tullut merkittäviä muutoksia. Nämä viittaavat siis joko virhearvioon tai laskelmien merkittävään tarkentumiseen ministeriön verolaskelmissa, Lehtonen sanoo Kuntalehdelle.

    Lehtonen muistuttaa, että muutoksia ei myöskään ole esitetty eduskunnalle aikataulusyistä. 


     

    Lue lisää aiheesta:
    Kunnat Talous Verot Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •