Perheväkivaltaan kuolleen Vilja Eerikan tapaus jää tuskin ainoaksi, pelkäävät Helsingin lastensuojelua tarkkailevat sidosryhmäläiset. Lähteet kertovat, että lastensuojelu on pääkaupunkiseudulla paikoin yhä alennustilassa eikä edes lasten kokema väkivalta välttämättä jää haaviin.
Yhdellä sosiaalityöntekijällä voi olla 70 asiakasperhettä ja työtä tehdään lähteiden mukaan toimistovetoisesti tapaamatta ihmisiä tarpeeksi. Koska kaupunki jätti vastuun Vilja Eerikan tapauksesta yksittäisille lastensuojelun työntekijöille, osa sosiaalityöntekijöistä karttelee pahimpia tapauksia.
– Helsingissä näkyy, ettei puututa vaikeisiin tapauksiin. Selkeästi osa työntekijöistä skippaa ja vetoaa, ettei kuulu minulle. Jopa asiakkaan kuullen sanotaan näin, yksi lähteistä sanoo.
Lähteet kertovat ongelmiksi työntekijöiden vähäisen määrän ja huonon tiedonkulun.
– Meillä on ollut tapaus, jossa sosiaalityöntekijä on tehnyt kaksi vuotta töitä lastensuojeluilmoituksen kanssa ja vasta sitten on huomattu, että tämähän ei olekaan perheen ainoa lapsi.
Helsingin lastensuojelun johtaja Saila Nummikoski ei tunnista kuvattuja ongelmia. Hän kertoo, että ongelmia on yritetty korjata.
– Helsinki on pyrkinyt kehittämään esimerkiksi yhteistyösuhteita ja tiedonkulkua, jotka osoittautuivat Vilja Eerikan tapauksessa pääongelmiksi.
STT haastatteli Nummikosken lisäksi juttua varten poliisia, erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa työskentelevää ihmistä ja kahta muuta lastensuojelun lähellä työskentelevää henkilöä.
