Lastenpsykiatrian asiantuntija: Lapselle ei voi antaa tiivistettyä "laatuaikaa"

– Kun on jaettu yhdessä riittävästi mielihyvän hetkiä, myös väistämättömät hankalat asiat kuten erimielisyydet, pettymykset ja kiukku mahtuvat suhteeseen paremmin. Lapsi haluaa vanhemmiltaan kiinnostusta, hyväksyntää ja aikaa. Ei tarvitse tehdä mitään erityistä – tavalliset arjen asiat ovat jaettuina mukavia, summaa HUSin lastenpsykiatrian vastaava ylilääkäri Leena Repokari.

Hyvä suhde kasvaa vähitellen

Lapselle ei voi antaa mitään tiivistettyä ”laatuaikaa”, vaan Repokarin mukaan hyvä vanhemman ja lapsen suhde syntyy vain olemalla kiireettömästi yhdessä ja tekemällä arkisia askareita. Niin luodaan mielihyväkokemuksia, jotka rakentavat lapsen kykyä sosiaalisiin suhteisiin sekä voimaa kestää myös tappioita. Kyse ei kuitenkaan ole jatkuvasta viihdyttämisestä ja siitä, että lapsen kanssa olisi aina positiivista ja hauskaa.

Lapsena luotu vahva ja hyvä suhde vanhempiin kantaa myös nuoruusiän hankalimpina vuosina. Kun pienempänä on vietetty luonnollisesti aikaa yhdessä ja opittu jakamaan asioita, yhteys säilyy helpommin myös murrosiässä. Teini-ikäiseen on vaikea luoda suhdetta, jos sillä ei ole aiempaa pohjaa.

Kiireetön yhdessäolo on investointi lapseen

Lapsen kanssa voi puuhailla erilaisia asioita lapsen iästä riippuen: leikkiä hänen kanssaan, lukea hänelle, lähteä lenkille tai leikkipuistoon hänen kanssaan, pyöräilemään, uimaan tai retkelle. Kunhan tekemisessä on lapselle mielekkyyttä.

Arki ja askareet kuten siivous ja kodinhoito ovat hyviä yhdessäolon hetkiä. Asioista tulee samalla juteltua kuin huomaamatta. Vaikka uhmaikäinen lapsi voi olla kaupassa hankalakin, lapset kannattaa ottaa mukaan askareisiin: hedelmien punninta tai muropaketin hakeminen opettaa asioita, samoin kuin osallistuminen ruoanlaittoon ja kattamiseen.

Repokari kehottaa vanhempia unohtamaan liiallisen siisteyden ja hyväksymään lasten hitaammat ja sotkuisemmat keittiötouhut moittimatta. Touhusta lapsille syntyvä mielihyvä korvaa kyllä siisteyden ja kantaa hedelmää myöhemmin. 

Lapset ovat pieniä vain lyhyen ajan. Kiireisen vanhemman kannattaakin tarkistaa arvojärjestyksensä: aika kannattaa satsata lapseen. Kotiaskareista, esimerkiksi siivouksesta päästään nopeasti tehokkain välinein ja kaupassa kannattaa käydä suunnitelmallisesti kerran tai kaksi viikossa.

Vanhemmat ja koulu tukemaan toistensa työtä

Kun koulu alkaa, vanhemman pitää huolehtia, että lapsi menee kouluun ja tekee koulutyönsä. Repokari toivoo koululta voimakkaampaa osallistumista silloin, kun läksyjen kanssa on ongelmia, sillä kotoa päin tilannetta ei voi nähdä yhtä hyvin.

– Minusta laiskanläksylle jättäminen on aivan käypä toimintatapa, hän sanoo.

Vanhempien on myös tärkeää tukea koulun sääntöjä ja toimintaa. Koulun ja vanhempien yhteistyö on tärkeää, mutta Repokarista se voisi olla nykyistä keskustelevampaa. Vanhempien ei tarvitse seurata kaikkea, mitä koulussa tapahtuu, tunnin tarkkuudella Wilma-ohjelman kautta.