Lapsen onni ei synny harrastuksilla täyteen ohjelmoidusta vapaa-ajasta. Parasta hänelle ovat mielihyvän hetket, jotka syntyvät arkisten asioiden tekemisestä yhdessä vanhempien kanssa.
– Kun on jaettu yhdessä riittävästi mielihyvän hetkiä, myös väistämättömät hankalat asiat kuten erimielisyydet, pettymykset ja kiukku mahtuvat suhteeseen paremmin. Lapsi haluaa vanhemmiltaan kiinnostusta, hyväksyntää ja aikaa. Ei tarvitse tehdä mitään erityistä – tavalliset arjen asiat ovat jaettuina mukavia, summaa HUSin lastenpsykiatrian vastaava ylilääkäri Leena Repokari.
Hyvä suhde kasvaa vähitellen
Lapselle ei voi antaa mitään tiivistettyä ”laatuaikaa”, vaan Repokarin mukaan hyvä vanhemman ja lapsen suhde syntyy vain olemalla kiireettömästi yhdessä ja tekemällä arkisia askareita. Niin luodaan mielihyväkokemuksia, jotka rakentavat lapsen kykyä sosiaalisiin suhteisiin sekä voimaa kestää myös tappioita. Kyse ei kuitenkaan ole jatkuvasta viihdyttämisestä ja siitä, että lapsen kanssa olisi aina positiivista ja hauskaa.
Lapsena luotu vahva ja hyvä suhde vanhempiin kantaa myös nuoruusiän hankalimpina vuosina. Kun pienempänä on vietetty luonnollisesti aikaa yhdessä ja opittu jakamaan asioita, yhteys säilyy helpommin myös murrosiässä. Teini-ikäiseen on vaikea luoda suhdetta, jos sillä ei ole aiempaa pohjaa.
Kiireetön yhdessäolo on investointi lapseen
Lapsen kanssa voi puuhailla erilaisia asioita lapsen iästä riippuen: leikkiä hänen kanssaan, lukea hänelle, lähteä lenkille tai leikkipuistoon hänen kanssaan, pyöräilemään, uimaan tai retkelle. Kunhan tekemisessä on lapselle mielekkyyttä.