Mainos

"Olen saanut neuvolasta tukea vauvan synnyttyä ja minulta on aina kysytty, miten jaksan"

Moni pienten lasten kanssa elävä pystyy samaistumaan vantaalaisen Sinin ja hänen miehensä arkeen. Perheessä on kolmevuotias Hilda ja kaksi kuukautta sitten syntynyt Silvia. Perheessä, jossa on pieniä lapsia, riittää tekemistä ja monenkirjavia tunteita, joiden kanssa tulee tulla toimeen.

– Odota vähän, täällä on klassinen vaipanvaihtotilanne päällä. Pistän tän mutelle, Sini huikkaa hymyillen etähaastattelijalle.

Pienten lasten kanssa elävälle perheelle kuuluu hyvää, mutta paljon on ”palloja ilmassa”. Kuten useissa muissakin pikkulapsiperheissä, muuttokin on kohta edessä.

– Löysimme juuri uuden asunnon ja vanha täytyy saada myytyä. Minä opiskelen, mies käy töissä ja Hilda on päivät päiväkodissa, lisäksi Hildan synttäreiden ja Silvian ristiäisten järjestämisessä on riittänyt mietittävää, Sini luettelee. – Onneksi olemme nyt olleet useamman viikon terveinä.

Vauvan ja kolmevuotiaan kanssa päivät kulkevat samaa rutiininomaista rataa. Aamulla mies lähtee töihin ja Hilda päiväkotiin.

– Minä jään vauvan kanssa kotiin ja yritän opiskella sellaisella vähän kevennetyllä tahdilla. Arki-illat vietetään tällä hetkellä pääasiassa koti-oloissa: syödään yhdessä, ehkä lueskellaan, leikitään tai pelaillaan jotain ja sitten pienet menevätkin jo nukkumaan.

 Tuttu ja säännöllinen rytmi helpottaa arjessa ja auttaa jaksamaan. Tavalliset arjen tilanteet tarjoavat myös erinomaisen mahdollisuuden harjoitella tunnetaitoja. 

– Mielenterveyden pohja luodaan jo pienenä. Lapsi omaksuu perheensä tavat, arvot ja asenteet. Siksi pienen lapsen vanhemman kiireinen tai kiireetön arki muodostaa sen lapsuuden, jonka varaan mieli rakentuu. 
Arja Taipale, MIELI ry:n Perhetoiminnan yksikön asiantuntija

Pienet arkiset jutut ilahduttavat

Neuvola voi olla todella hyvä paikka keskustella monista tunteita herättävistä asioista, ilonaiheista ja huolista. Yhteisten keskustelujen avulla voidaan myös auttaa perhettä tunnistamaan, mistä asioista syntyy myönteisiä tunteita ja miten niitä voidaan ylläpitää ja lisätä arjessa.

– Sekä minun että mieheni mielestä eniten perheessä tuottaa hyvää mieltä ihan tavalliset pienet asiat: lasten sanomisiin, oppimisiin tai tekemisiin liittyvät jutut tietysti ilahduttavat. Ja ehdottomasti eniten lämmittää sydäntä, kun lapsi ilmaisee kiintymystään vanhempiaan kohtaan.

 Sini kertoo, että hän ei ole itse erityisen kova huolehtimaan tai stressaamaan, mutta miehellä on välillä työpaineita ja häntä huolestuttaa tällä hetkellä muun muassa asunnonvaihtoon liittyvät asiat.

– Kun vauva syntyi, minä kyllä murehdin sitä, rikkoutuuko yhteys kolmevuotiaan Hildan kanssa. Silloin neuvolan terveydenhoitaja oli ihanasti tukena ja sanoi, ettei yhteys lapseen päivässä katkea.

 Muutenkin Sini kertoo, että hänellä on neuvolasta todella hyvät kokemukset.

– Aina siellä kysytään myös mielen hyvinvoinnista, että miten me vanhemmat jaksamme. Koen myös, että jos elämässä tulisi jotain vaikeita asioita eteen, voisin hyvin ottaa ne siellä puheeksi.

Tunnemittari käytössä

– Kyllähän pienten lasten kanssa arki voi välillä hermostuttaa. Onneksi Hilda on ollut melko helppo lapsi. Kolmevuotiaan tietysti täytyykin silloin tällöin näyttää omaa tahtoaan, mutta tunnepurkaukset menevät usein nopeasti ohi. Olemme tutustuneet Hildan kanssa Fanni-lastenkirjojen tunnemittariin, jota olemme käyttäneet työkaluna tunnepurkauksen voimakkuuden sanoittamiseen, Sini kertoo.

– Vuorovaikutuksella on vanhemmuudessa mahtava voima. Se voi joko korjata tai hajottaa mielenterveyttä. Sen vuoksi tunne- ja vuorovaikutustaidoista keskustelemiseen neuvolassa on annettava aikaa. 
Arja Taipale, MIELI ry:n Perhetoiminnan yksikön asiantuntija

Sinillä on myös tiedossa, että MIELI ry:ssä tuotetaan monenlaisia materiaaleja lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseksi.

– Olisipa vain kaikilla vielä paremmin tietoa niistä ja osaamista niiden käyttöön lasten arjessa, Sini toivoo. 

MIELI ry tekee työtä, jotta jokainen lapsi ja nuori saisi kasvaa turvallisin mielin. Lapsena ja nuorena opitut mielenterveystaidot suojaavat meitä läpi elämän sekä auttavat kohtaamaan vastoinkäymisiä. Ole mukana ja lahjoita tänä jouluna lasten ja nuorten mielenterveystyöhön joulu.mieli.fi

Kuinka neuvolassa voidaan tukea perheen mielenterveyttä?

Vanhemmuuden tukeminen on yksi neuvolan tärkeimmistä tehtävistä. Tukemalla vanhemmuutta voidaan edistää lapsen, vanhemman ja perheen hyvinvointia ja mielenterveyttä. Keskustelemalla lapsesta, vanhemmuudesta ja arjesta neuvolassa voidaan auttaa vanhempia ymmärtämään sekä lasta että itseään.

Kiireettömillä keskusteluilla:

  • autetaan vanhempia tunnistamaan heidän hyvinvointiaan tukevia ja uhkaavia tekijöitä
  • kiinnitetään huomiota lapsen ja vanhemman vahvuuksien tunnistamiseen
  • vahvistetaan vanhemman itsetuntemusta ja kykyä tuntea oma lapsensa
  • nostetaan esiin pienetkin onnistumiset, jotka vahvistavat vanhemman pystyvyyden ja pärjäämisen tunnetta
  • tuetaan vanhempia löytämään oma myönteinen vanhemmuus
  • kohdataan vanhemmuuteen liittyvät riittämättömyyden tunteet – riittävän hyvä vanhemmuus riittää
  • voidaan ohjata vanhempia vertaistoiminnan pariin
  • mahdollistetaan myös huolien puheeksiottaminen ja ohjataan perhe tarvittaessa tuen piiriin.

Teksti: Jutta Kajander 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja