Lastenpsykiatri paljastaa nerokkaan kikan, jolla lapsen itkupotkuraivarit saa helposti hallintaan: "Hirveän hyvä systeemi myös aikuiselle"

– Jo tämä ajattelu voi saada aikaan sen, että järkialue aktivoituu tunnealueen rinnalle, ja se jo rauhoittaa.

Punaisen liikennevalon jälkeen tulee keltainen valo. Silloin pysähdytään odottamaan ja ajatellaan asiaa hieman syvemmin: mitä tapahtuu, ja mistä tämä tunne tuli?

 – Ja sitten vasta, kun olet kaiken tämä ehtinyt ajatella, tulee vihreä valo: Mikä olisi nyt kaikein rakentavin tapa toimia?

Cacciatoren mukaan liikennevalomallin avulla kaikkein tulistuvimman tempperamentinkin omaava lapsi voi oppia rauhoittamaan itseään. 

– Hän siellä pihalla muistaa, että hups, tämä oli se punainen liikennevalo. Se voi auttaa lasta.

"Harvoin tarvii poliisia kutsua sinne päiväkodin pihaan"

Liikennevalomalli soveltuu paitsi lapsille myös aikuisillekin. Kun raivoavalle lapselle tekee mieli raivota takaisin, on hyvä miettiä itsekin punaista liikennevaloa. 

–  Se on hirveän hyvä systeemi myös aikuiselle. Silloin, kun lapsi vetää itkupotkuraivarit siellä kaupan karkkihyllyllä, niin muistetaan liikennevalot. Nyt  punainen, seis, stop. Älä tee mitään ja katso hymyillen paheksuvia aikuisia. Odota niin kauan, että pystyt ajattelemaan.

Uhma- ja kiukkuvaiheet ovat Cacciatoren mukaan erittäin tarpeellisiä kehitysvaiheita, vaikka koettelevatkin vanhempia joskus toden teolla. 

– Luonto on suunnitellut tämän asian niin, että niin kauan kun lapset ovat ihan hillittömiä ja pidättelemättömiä, niin he ovat kuitenkin aika pienikokoisia. Harvoin tarvii poliisia kutsua sinne päiväkodin pihaan.

"Kiltti lapsi, josta on piiskattu uhma ulos ei pidä puoliaan sitten aikuisena"

Kiukkutilanteissa on hyvä muistaa, että tunteet ovat vain tunteita, ja niistä selvitään kyllä. Lapsen tunneaivoalueet kehittyvät ja se on äärimmäisen tärkeää. Itkupotkuraivareiden osuessa kohdalle vanhempi voikin ajatella Cacciatore mukaan positiivisesti: nyt päästään harjoittelemaan oikein kunnolla liikennevaloja. 

– Miten minä rauhoitankaan itseni? En tuijota sitä riehuvaa lasta, otan vaikka kupin kahvia ja kilautan kaverille, että on vähän tilanne tässä päällä. Tai alan puhumaan niiden kaupan paheksuvien ihmisten kanssa, että ”niin, onko teillä ollut tämä uhmaikä koskaan haaste lapsen kanssa?”

Kun on itse rauhallinen, tunne tarttuu myös lapseen. Lapsi tulkitsee vanhemman ilmettä ja äänensävyä ja näin tunne tarttuu aikuiesta lapseen. Siksi on oleellista opetella rauhoittamaan ensin itsensä. 

– Kuinka stressaantuneita me haluamme, että ne meidän lapset ovat tulevaisuudessa, kun se ilmapiiri tarttuu? Jos pystymme oppimaan rauhoittamaan  omaa tunnettamme, niin pystymme myös opettamaan sitä.

– Kiltti lapsi, josta on piiskattu uhma ulos ei pidä puoliaan sitten aikuisena. Haluamme, että lapsista tulee pärjääviä, tunteita hallitsevia ja tyytyväisiä ihmisiä.

Katso pääkuvan videolta Raisa Cacciatoren haastattelu aiheesta. 

• 22.10.00:45
  Syntyvyys

  Yhä harvempi haluaa lisää lapsia – jaksaminen huolettaa vanhempia
• 17.10.14:42
  Lapset

  Vuoden isovanhempi Sixten Korkman ei leikkaisi lapsilta: "Eivät he ole aiheuttaneet taloutemme ongelmia"
• 15.10.15:15
  Diabetes

  Lapsen verensokerimittari hälytti, isä makasi sammuneena – synkkä näky odotti sosiaalityöntekijöitä
• 7.10.05:49
  Häirintä

  Voivatko isät lopettaa naisvihan? Näin Konsta Hietanen puhuu pojilleen
• 6.10.16:43
  Väkivaltarikokset

  Nuoria espoolaisvanhempia epäillään vauvansa tapon yrityksestä – rikoksen tekoaika lähes kaksi viikkoa
• Lataa lisää