Lastenjärjestö Unicefilta pyyhkeitä Suomelle alaikäisten turvapaikanhakijoiden kohtelusta – "Tasaisen huonosti menee kaikilla"

Suomen pitääkin järjestön mukaan varmistaa, että kansallinen lainsäädäntö on lapsen oikeuksien mukainen. Jos näin ei ole, pitäisi asia tulkita aina lapsen eduksi.

Unicefin raportissa "Protected on Paper?" selvitettiin turvapaikkaa hakevien lasten oikeuksien toteutumista kaikissa Pohjoismaissa.

– Kaikki maat saivat pyyhkeitä. Tasaisen huonosti menee kaikilla, sanoo Unicefin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Mirella Huttunen.

"Lasten asioista vastaa nyt väärä viranomainen"

Tällä hetkellä turvapaikkaa hakeneiden lasten asioista vastaavat Suomen maahanmuuttoviranomaiset, joiden toiminta ei perustu lasten oikeuksiin vaan maahanmuuttolakiin.

– Asioiden tärkeysjärjestys on yksinkertaisesti väärä, Huttunen toteaa.

Virheellinen tärkeysjärjestys on tullut esille tapauksissa, joissa lapsiperheelle on annettu kielteinen päätös, jonka oikeus on kumonnut, Huttunen kertoo.

– On selvää, että osassa tapauksista ei lapsen etua ollut harkittu. Tämä on yksi syy siihen, miksi nämä päätökset on kumottu oikeudessa ja miksi ne koettelivat myös kansan oikeustajua, Huttunen sanoo.

Unicefin mukaan lastensuojelulla pitäisi olla vahvempi rooli alaikäisten turvapaikkaprosessissa ja myös lapsia itseään pitäisi kuulla.

Migrin turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo kertoo, että yksin tullut alaikäinen turvapaikanhakija puhutellaan aina, mutta huoltajien mukana tullutta ei välttämättä. Hän lisää, että yli 12-vuotiasta lasta kuullaan ja joskus nuorempiakin, jos arvioidaan, että asiassa olisi tarve kuulla lapsen näkemystä.

– Jos vanhemmat täyttävät turvapaikkakriteerit, ei välttämättä ole tarvetta puhuttaa lapsia, koska he saisivat oleskeluluvan joka tapauksessa, Repo sanoo.

– Oli puhuttelussa sitten ala- tai täysi-ikäinen henkilö, asiaa selvitetään niin paljon kuin nähdään tarpeelliseksi. Lapsen osalta lapsen etu tulee arvioida, Repo toteaa.

– Kyllä lasta pitäisi kuulla häneen itseensä liittyvästä asiasta iästä riippumatta, ikään sopivalla tavalla, sanoo Unicefin Huttunen.

– Ei lapsen oikeuksien sopimuksessa ole ikärajaa, hän lisää.

Lue myös: 

Unicef: Yksin liikkuvien pakolais- ja siirtolaislasten määrä ennätyslukemissa – Suomeen viime vuosina yli 3300 lasta

Lapsia suljettu samoihin tiloihin itsetuhoisten aikuisten kanssa

Yhtenä vakavana ongelmana raportti tarkastelee lasten säilöönottoa. Unicefin mielestä Suomen pitäisi muuttaa lasten säilöönottoa koskevaa lainsäädäntöä ja käytäntöä.

YK:n lapsen oikeuksien komitea on todennut, että turvapaikanhakijalasten säilöönotto on vastoin lapsen oikeuksien sopimusta kaikissa tapauksissa, myös silloin kun lapsi on säilössä perheensä kanssa.

– Lapsia on otettu säilöön suljettuihin tiloihin, joissa on itsetuhoisia aikuisia. Tämä on ihmisoikeusloukkaus, joka vahingoittaa lapsen kehitystä, Huttunen sanoo.

– Yksikään suomalainen viranomainen ei hyväksyisi lapsen säilöönottoa edes yhdessä perheensä kanssa, jos kyseessä olisi suomalainen lapsi.

Pakolaisapu: "Lapsiin ei voi soveltaa samo ja sääntöjä kuin aikuisiin"

Tutkimuksessa mainitut kipukohdat ja ongelmat ovat tuttuja myös Pakolaisavulle, kertoo asiantuntija Ida Schauman.

– Lapsiin ei voi soveltaa samoja sääntöjä kuin aikuisiin. Heidän asemaansa säätelee oma sopimuksensa, Schauman sanoo.

Hänestä lapset pitäisi ottaa turvapaikkaprosessissa nykyistä paremmin huomioon.

– Tällä hetkellä lähdetään usein siitä näkökulmasta, että aikuisilla ei ole oikeutta turvapaikkaan eli koko perhe palaa kotimaahan, vaikka siinä maassa voi olla lapsille huonot olosuhteet, Schauman sanoo.