Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mukaan julkisuudessa on ollut virheellinen käsitys, jonka mukaan Suomen viranomaiset eivät olisi toimivaltaisia auttamaan lapsia ulkomailla.
– On väärä käsitys, ettei meidän lastensuojelulla olisi toimivaltaa ulkomailla. Faktisesti on toimivalta, jos tehdään yhteistyötä kohdemaan viranomaisten kanssa. Kiireellisiä sijoituksia on tehty ulkomailla ennenkin, Pekkarinen sanoo STT:lle.
Kiireellinen sijoitus olisi mahdollinen myös al-Holin tapauksissa
Hänen mukaansa kiireellinen sijoitus voisi toimia myös Syyrian al-Holin leirillä olevien lasten pelastamisessa. Kiireellinen sijoitus on huostaanottoa nopeampi prosessi, joka tulee kyseeseen, jos lapsi on välittömässä vaarassa.
Lue myös: Lapsiasiavaltuutettu MTV:lle al-Holin mahdollisista palautuksista: "Näillä lapsilla on oikeus suojeluun ja sen ei pitäisi olla millään lailla kyseenalaistettava asia"
Keskustelu leirillä olevien suomalaisten tilanteesta ja mahdollisesta auttamisesta on vellonut keväästä asti. Mediatietojen mukaan leirillä on yli 40 suomalaista, joista suurin osa on lapsia.
Haavisto pysynyt vaitonaisena
Hallitustasolta ei ole sanottu suoraa kantaan siihen, mitä asiassa pitäisi tehdä tai mitä ollaan tekemässä. Ulkoministeri Pekka Haavistolta (vihr.) on penätty poliittista kantaa asiaan, mutta sellaista ei ole ainakaan julkisesti kuulunut.
Pekkarinen sanoo, että lasten kohdalla poliittista päätöstä ei tarvita, vaan lasten pelastamiseen ryhtyminen on viranomaisten päätös.
– Lapsia pitäisi pikimmiten auttaa, ja siihen meillä on kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja kansallisten lakien nojalla velvollisuus. Julkisen keskustelun perusteella tuntuu, että tässä etsitään hirveästi esteitä, miksi ei voida toimia sen sijaan, että mietittäisiin keinoja auttaa, Pekkarinen sanoo.
Myös Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtajan Hanna Heinosen mukaan lasten auttamiseen on velvollisuus.
– Tilanne vaarantaa vakavasti lasten hyvinvoinnin ja terveyden ja jopa hengen, Heinonen sanoo.
Näin kiireellinen sijoitus toimisi ulkomailla
Kiireellinen sijoitus on lapsen kotikunnan lastensuojeluviranomaisten tekemä päätös. Jos kotikunta ei ole selvitettävissä, päätöksen tekee Helsinki. Pääsääntöisesti prosessissa edetään ensin kuulemalla lapsen vanhempia tai muita hoidosta vastaavia, mutta päätös voidaan tehdä ilmankin.
– Jos selvityksen tekeminen on mahdotonta tai jos viivästyminen aiheuttaa haittaa lapsen kehitykselle, selvitys voidaan jättää väliin, Hanna Heinonen sanoo.
Jos lapsi on ulkomailla, kiireellisen sijoituspäätöksen jälkeen lastensuojeluviranomaiset pyytävät virka-apua ulkoministeriöltä. Lapselle voidaan määrätä edunvalvoja, ja päätös käännetään kohdemaan kielelle. Tämän jälkeen ministeriön toimesta etsitään paikan päältä toimivaltainen viranomainen, joka voi alkaa toteuttaa päätöstä eli käytännössä ottaa lapsen haltuunsa.
– Pitää löytyä paikallinen viranomainen, jonka kanssa asiaa voidaan hoitaa, Heinonen sanoo.
Suomalainen viranomainen ei siis osallistuisi lapsen hakemiseen paikalta, tässä tapauksessa al-Holin leiriltä.
– Lähtökohtaisesti Suomesta lähtisi kohdemaahan vastaanottaja. Myös lastensuojeluviranomainen voisi toimia saattajana koko matkalla tai olla vastassa lentokentällä Suomessa, Pekkarinen sanoo.
Kiireellisen sijoittamisen prosessi on Pekkarisen mukaan varsin selkeä, ja Suomessa se tehtiin viime vuonna yli 4 000 kertaa. Noin 1,5 prosenttia lapsista on jatkuvasti sijoitettuna kodin ulkopuolelle.
Onko paikallisille viranomaisille toimitettu lastensuojelupäätös?
Ulkoministeri Haavisto on todennut, että pelkkien lasten tuonti on käytännössä hyvin vaikeaa. Haavisto totesi viimeksi eilen, että al-Holin leiriä hallinnoivat ihmiset eivät lähtökohtaisesti halua erottaa lapsia ja vanhempia toisistaan.
Haaviston kommenteista ei ilmene, onko paikallisille viranomaisille toimitettu suomalaisviranomaisten päätös lasten kiireellisestä sijoittamisesta vai onko asiaa selvitetty jotenkin muuten.
Rojavan alueen epävirallisen itsehallinnon "ulkoministeri" Abdulkarim Omar sanoo Helsingin Sanomille, että Rojavan hallinnon näkemys on, että lasten erottaminen huoltajistaan pakolla olisi laitonta, kansainvälisten sopimusten ja lasten oikeuksien vastaista.
Omar sanoo HS:lle, että Suomen kanssa suomalaisista voidaan tehdä luovutussopimus, jos asioista päästään yhteisymmärrykseen. HS:n mukaan Omar on ollut yhteydessä Suomen kanssa, ja hän toivoo ratkaisua lähiaikoina.