Lasten vuoroasuminen lisääntynyt nopeasti – viidesosa lapsista jää isän luokse asumaan

Viime vuonna tehtiin jo 2700 sopimusta vuoroasumisesta, mikä on noin 15 prosenttia kaikista laajan tapaamisoikeuden sopimuksista.

– Todellinen luku on vielä paljon isompi, sillä osa vanhemmista sopii vuoroasumisesta ilman lastenvalvojaa, kertoo Isät lasten asialla ry:n puheenjohtaja Pauli Tossavainen.

Häntä harmittaa yksi asia. Viranomaiset suhtautuvat edelleen nihkeästi vuoroasumiseen. Takavuosien asiantuntijalausunnot lasten reissaamisesta ja kahden kodin repivästä mallista on jäänyt lastenvalvojien takaraivoon muhimaan.

– Asenteet vuoroasumiseen viranomaispuolella ovat edelleen aika 70-lukulaiset. Vanhempien pitää tosissaan vaatia vuoroasumista, tietää Tossavainen.

Hänestä tämä on outoa, sillä viimeaikaiset tutkimukset Suomessa ja ulkomailla tukevat käsitystä, että vuoroasuminen on lapsille paras malli eron jälkeen.

– Lasten hyvinvointi kahden kodin mallissa ei juurikaan eroa ydinperheiden lasten hyvinvoinnista. Se on tutkitusti erolapsille paras malli, tietää Tossavainen.

Siitä hän puolestaan on iloinen, että kansalaiset ovat valveutuneita.

– Vuoroasumisesta ollaan kiinnostuneita, koska molemmat vanhemmat haluavat elää lastensa arkea. Ja tämän pitäisi olla viranomaistenkin silmissä pelkästään myönteinen asia, sanoo Tossavainen.

Vuoroasuminen oletusmalliksi

Kokkolalaisessa Antti Hokkalan ja Henna Saariketun perheessä on kokemusta sekä yksinhuoltajuudesta että vuoroasumisesta. Antti Hokkala on ollut seitsenvuotiaan poikansa yksinhuoltaja aivan pienestä saakka. Henna Saariketulla on jo toistakymmentä vuotta kokemusta kolmen lapsensa vuoroasumisesta.

– Minulla on siitä pelkkiä hyviä kokemuksia. Siinä pysyvät molemmat, äiti ja isä, lasten elämässä mukana, sanoo Henna.

Antti Hokkala on seurannut läheltä systeemiä, jossa Hennan lapset asuvat vuoroviikoin isällään, vuoroviikoin pariskunnan yhteisessä kodissa.

– Se vaikuttaa tosi hyvältä systeemiltä. Lapset näkevät tasaisesti molempia vanhempiaan, sanoo Hokkala.

Vuoroasumiseen panostavat vanhemmat hankkiutuvat useimmiten asumaan lähelle toisiaan, jolloin lapset pystyvät pitämään saman koulun ja kaveripiirin.

– Se on kaikkein yksinkertaisinta. Ja lapset voivat kulkea itse kahden kodin väliä, sanoo Saarikettu.

Viikonloppuisistä on siis tullut arki-isiä myös Suomessa. Silti meillä ollaan vielä jäljessä eurooppalaista ja pohjoismaista trendiä. Esimerkiksi Ruotsissa noin 35-40 prosenttia erolapsista on vuorohoidossa molemmilla vanhemmillaan.

– Viime vuonna saatiin myös Euroopan neuvoston suositus vuoroasumisesta. Mekin lähdemme siitä, että lastenhuoltolain uudistuksessa vuoroasuminen otettaisiin oletusarvoksi erotilanteessa. Vain jos erityissyyt estävät sen, haettaisiin muita vaihtoehtoja, linjaa Isät lasten asialla ry.

Käytännön ongelmia

Lainsäädäntö ei vielä tunne käsitettä kahden kodin asumisesta. Niinpä lapsi asuu aina virallisesti vain yhdessä osoitteessa, mikä saattaa asettaa vanhemmat eriarvoiseen asemaan esimerkiksi asumistuen suhteen.

– Jos lastenhuoltolakiin saadaan muutos, vuoroasumisen malli tuo sitten automaattisesti parannukset myös näihin seikkoihin, sanoo Tossavainen.

Isänpäivänä Antti Hokkala pohtii isä-kulttuurin muuttumista. Hänenkin seitsenvuotisen yksinhuoltajuuden aikana asenteet ovat muuttuneet ja isät haluavat entistä innokkaammin osallistua lastensa arkeen.

– En osaa kuvitellakaan, että joku ei olisi innoissaan isänä olemisesta myös erotilanteessa, sanoo Hokkala.

Niinpä. Mihinpä vanhemmuus katoaisi eron tullen?