Suurin osa eronneista suomalaisvanhemmista saa sovittua lastensa huoltoon liittyvistä asioista ongelmitta joko keskenään tai kunnan lastenvalvojan avustuksella.
Arviolta vajaassa viidessä prosentissa tilanteista vanhempien välit ovat kuitenkin niin riitaisat, että asiaa selvitellään käräjäoikeudessa, kertoo Varsinais-Suomen käräjäoikeuden käräjätuomari Minnimari Saari.
Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomarin Pekka Päivänsalon mukaan tuomioistuimen käsittelemissä huoltokiistoissa on tapahtunut muutaman vuoden sisällä merkittävä muutos ja edistysaskel: Suomessa otettiin käyttöön vapaaehtoinen sovittelumenettely, joka on saanut valtavan suosion. Menettelyssä käräjäoikeuden tuomari ja sosiaalitoimen työntekijä auttavat vanhempia pääsemään huoltoasioissa sopuun ilman oikeudenkäyntiä.
Minnimari Saaren mukaan sovittelumenettelyä tarjotaan kaikille käräjäoikeuteen hakeutuneille vanhemmille ja valtaosa vanhemmista tarttuu siihen. Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa saadaan soviteltua noin 70 prosenttia tapauksista. Loput etenevät oikeudenkäyntiin käräjäoikeuden ratkaistavaksi.
Käräjäoikeudessa käsiteltävät huoltoriidat voidaan jakaa neljään osaan. Ensimmäinen niistä on huoltajuus, eli määrätäänkö yhteis- vai yksinhuolto.
Huoltajuudella tarkoitetaan lapsen elämään liittyvien suurten päätösten tekemistä. Saaren mukaan huoltolaissa on periaatteena yhteishuollon ensisijaisuus.
– Monesti riitaisatkin vanhemmat ovat yhtä mieltä yhteishuoltajuudesta, ja käräjäoikeudessa saatetaan käsitellä pelkästään huoltoriitojen muita teemoja: asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta, Saari toteaa.