Lasten influenssa- ja HPV-rokotukset kannattavat rahallisestikin – papa-seulontaa järkeistettävä

VTM Heini Salo on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tehdyssä väitöstyössään tarkastellut uusien rokotusohjelmien kustannuksia ja hyötyjä koskevia arviointeja. Hänen väitöstyöhönsä sisältyviä tutkimuksia on käytetty päätöksenteon tukena, kun rokotteita on harkittu liitettäväksi kansalliseen rokotusohjelmaan vuosina 2001–2011.

Suomessa päätöksentekijät eivät ole määritelleet, kuinka paljon terveydenhuollon toimenpiteen tuottamasta lisäterveyshyödystä ollaan valmiita maksamaan.

Pneumokokkibakteeri sekä influenssa- ja papilloomavirus (HPV) aiheuttavat Suomessa merkittävän tautitaakan. Rokotukset näitä tauteja vastaan lisättiin kansalliseen rokotusohjelmaan 2000-luvulla.

Ei ole itsestäänselvää, että uuden ja kalliin rokotteen lisääminen kansalliseen rokotusohjelmaan olisi paras mahdollinen tapa käyttää niukkoja yhteisiä varoja. Siksi 2000-luvulla ohjelmaan lisätyt rokotteet ovat käyneet läpi huolellisen tieteelliseen näyttöön perustuvan asiantuntija-arvion, joka perustuu Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän määrittämiin kriteereihin: seuraako rokotuksista kansanterveydellisesti merkittävää taudin vähenemistä, ovatko rokotukset turvallisia sekä yksilöille että väestölle ja ovatko rokotusohjelman kustannukset kohtuulliset saavutettavaan terveyshyötyyn nähden.

Pneumokokki aiheuttaa aivokalvontulehduksia, vakavia yleistulehdustiloja, keuhkokuumetta ja korvatulehduksia. Kun etukäteisarvioinnissa otettiin huomioon pneumokokkirokotusohjelman epäsuorat vaikutukset myös rokottamattomille, päätöksentekijät pitivät pneumokokkirokotusten hyötyjä riittävinä suhteessa kustannuksiin.

Influenssarokotusten estämistä tautitapauksista saadut säästöt hoitokustannuksissa ylittivät rokotusten kustannukset, vaikka lasten rokotusten epäsuoria vaikutuksia rokottamattomiin ei otettu huomioon. Kun rokotusten oletettiin vähentävän 60 prosenttia influenssatapauksista, säästöjen arvioitiin olevan 7,6 euroa yhtä rokotettua 0,5–4-vuotiasta lasta kohti.

Järkeistystä papa-seulontaan

HPV:n aiheuttamaa kohdunkaulan syöpää on ehkäisty Suomessa sekä väestöpohjaisella seulontaohjelmalla että sen ulkopuolella otetuilla irtosolukokeilla (Papa-koe). Noin kaksi miljoonaa euroa maksava tyttöjen HPV-rokotusohjelma ei kokonaan korvaa seulontaa, mutta sen avulla rokotettujen seulontaa voidaan vähentää ja rokottamattomien järkeistää.

Suomessa on vuosittain otettu 446 000 seulontaluonteista Papa-koetta, mikä on maksanut 22,4 miljoonaa euroa. Papa-kokeista 55 prosenttia on otettu seulontaohjelman ulkopuolella, ja ne aiheuttivat 71 prosenttia kustannuksista. Lisäksi naisten genitaalialueen HPV-tautitapausten hoito ja seuranta aiheutti vuosittain 22,3 miljoonan euron kustannukset – tästä lievien solumuutosten osuus oli 15,5 miljoonaa euroa.

Kun sekä seulontaohjelmassa että sen ulkopuolella tehdyt Papa-kokeet otettiin huomioon, 25–69-vuotiaista naisista 87 prosenttia kävi Papa-kokeessa viimeisen viiden vuoden aikana.

Ohjelman ulkopuolisista Papa-kokeista osa korvasi ohjelmaan kuuluvia kokeita, mutta osa oli niiden kanssa päällekkäisiä. Seulontaohjelman ulkopuolinen testaus vähentyy samaan aikaan, kun seulontaohjelma loppuu 60-vuotiaana ja kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus lisääntyy uudestaan.

– Päällekkäiset Papa-kokeet ovat turhia ja kalliita, ja ne aiheuttavat etenkin nuorille naisille itsestään paranevien esiasteiden turhia hoitoja. Seulontaohjelman ja sen ulkopuolella otettujen Papa-kokeiden yhteensovittamiseksi on välttämätöntä perustaa kansallinen rekisteri, johon rekisteröidään myös ohjelman ulkopuolella otetut Papa-kokeet, Heini Salo toteaa.

Lähde: STT/Helsingin yliopisto

Milloin on tarvetta epäillä syöpää?

HYKS:n syöpäkeskuksen ylilääkäri Johanna Mattson kertoi maaliskuussa 2016, miten eri syövät oireilevat.