Ruotsalaistutkimuksen perusteella 60–100 vuotiaiden vanhempien elinajanodote on korkeampi kuin vastaavan ikäisten, lapsettomien ihmisten.
Vanhemmuus voi olla joskus raskasta. Tutkijoiden mukaan jälkikasvu parantaa kuitenkin pitkään elämisen mahdollisuuksia, ja positiiviset vaikutukset korostuvat eläkeiässä. Noussut elinajanodote liitettiin tutkimuksessa vanhempiaan auttavien aikuisten lasten huolenpitoon.
Aiemmissa tutkimuksissa on jo todettu vanhemmuuden pidentävän elinajanodotetta ylipäänsä, mutta uusi Karoliinisen instituutin tutkimus korostaa jälkikasvun vaikutuksia nimenomaan vanhuuden päivillä.
Tutkijat seurasivat 1,5 miljoonaa vuosina 1911–1925 syntynyttä ruotsalaista heidän ikääntyessään. Mitä vanhemmaksi ihmiset elivät, sitä suuremmaksi kuolemanriski kasvoi, mutta isien ja äitien ennuste oli pari vuotta parempi kuin lapsettomilla.
Isien kohdalla vaikutus suurempi kuin äitien kohdalla
Vaikutus oli miehillä suurempi kuin naisilla. Tutkijat ottivat huomioon myös koulutustaustan ja siviilisäädyn. Lasten vaikutus oli suurempi sellaisten isien elinajanodotteeseen, jotka eivät olleet naimisissa. Tutkijat arvelivat, että naimattomat isät ovat lapsiensa tuesta riippuvaisempia kuin naimisissa olevat isät, jotka saavat tukea puolisoiltaan.
Vaikka jälkikasvun tuomilla positiivisilla vaikutuksilla ei ole selkeitä, tieteellisesti todistettuja syitä, tutkijat arvelevat, että vanhempien elinajanodotetta parantavat muun muassa jälkikasvun tarjoama henkinen tuki, fyysinen apu sekä esimerkiksi paremman hoidon järjestäminen vanhemmilleen.
