Lapsi voi pian saada molempien vanhempien sukunimet – toisesta nimestä on luovuttava, jos haluaa vielä puolisonsakin sukunimen

Näin muuttuu nimilaki, jos oikeusministeriön työryhmän ehdotus menee läpi.

Suurin muutos koskisi sukunimiä. Kun nykyisin kaksiosaisen sukunimen saa vain toinen puolisoista, tulevaisuudessa molemmat puolisoista ja lapset voisivat käyttää samaa kaksiosaista sukunimeä. Itse saisi valita, onko sukunimi väliviivalla tai esimerkiksi Espanjan tyyliin ilman väliviivaa.

Nämä sallittaisiin:

– Lapselle voisi antaa neljä etunimeä ja molempien vanhempien sukunimet.

– Molemmat puolisot saisivat saman yhdistelmäsukunimen, joka voisi koostua esimerkiksi puolisoiden omista sukunimistä tai kahdesta erillisestä uudissukunimestä. Sukunimien järjestyksenkin voisi valita vapaasti.

– Lapsen nimi pitäisi ilmoittaa vasta kolmen kuukauden kuluttua syntymästä.

– Lapselle voisi antaa erikoisen tai kansainvälisenkin nimen, jos se on väestötietojärjestelmän mukaan jo käytössä viidellä elossa olevalla henkilöllä, jotka ovat nimensaajan kanssa samaa sukupuolta.

Nämä pysyisivät:

– Käytössä olevien sukunimien suoja.

– Nimien sukupuolisidonnaisuus.

– Vaatimus siitä, ettei nimi saa aiheuttaa lapselle haittaa.

– Edelleen voisi myös pitää oman sukunimensä tai valita lapselle vain toisen vanhemman nimen. 

– Todennäköisesti aika yleinen käytäntö tulee olemaan, että lapsi saa molempien (vanhempien) nimistä muodostetun sukunimiyhdistelmän, kertoo työryhmän jäsen, professori Urpo Kangas nimilautakunnasta.

Kolmatta osaa sukunimeen ei voisi valita, joten jos kaksiosaisen sukunimen saanut lapsi haluaisi aikanaan liittää sukunimeensä puolisonsa nimen, tulisi yksi sukunimistä pudottaa pois.

Myös avopuolisot, jotka ovat asuneet vähintään viisi vuotta yhdessä tai joilla on yhteisiä lapsia, saisivat valita saman sukunimen.

Kansainvälinen etunimi olisi helpompi saada

Lapselle olisi myös entistä helpompi saada kansainvälinen etunimi.

– Monikulttuuristuminen on yksi syy, miksi tätä vanhaa nimilakia lähdettiin uudistamaan, Urpo Kangas kertoo.

Ihmiset haluavat myös yksilöllisempiä nimiä kuin vuonna 1986, josta edellinen laki on peräisin.

Vaatimus kotimaisen nimikäytännön mukaisesta etunimestä poistuisi. Jos ulkomaalainen nimi on jo esimerkiksi maahanmuuttajien myötä käytössä Suomessa, sellaisen saisi antaa, vaikka lapsella ei olisi mitään kytköstä toiseen kulttuuriin.

– Jos kansanvälinen etunimi ei ole jo Suomessa käytössä, siinäkin tapauksessa voi saada nimen, jos pystyy perustelemaan sen kansainvälisellä taustalla, kertoo työryhmän puheenjohtaja, lainsäädäntöneuvos Salla Silvola.

Lapselle ei edelleenkään voisi antaa mitä mielikuvituksellisinta, haittaa aiheuttavaa nimeä.

Myös nimien sukupuolisidonnaisuus pysynee. Esimerkiksi naisten ja tyttöjen nimeksi vakiintunutta nimeä ei voisi edelleenkään valita pojalle.

Nimen voisi muuttaa netissä

Nimen ilmoittamisen ja muuttamisen voisi tulevaisuudessa hoitaa sähköisesti. Ainakin uuden lapsen etu- ja sukunimen ilmoittamisen ja muut yksinkertaiset asiat voisi hoitaa netissä. Vain harkintaa vaativat tapaukset jäisivät maistraatin ratkaistaviksi.

Tämä nopeuttaisi käsittelyaikoja, Silvola kertoo. Uudistus onkin osa hallituksen norminpurkua.

Aikuiset voisivat muuttaa nimeä kuinka monta kertaa tahansa, mutta lapsia koskisi rajoitus. Jos alle 12-vuotiaan etu- tai sukunimeä on jo muutettu yli viisi kertaa, ei nimeä voisi enää vaihtaa ilman erityistä syytä ennen täysi-ikäisyyttä.

Maksut voivat tosin rajoittaa muutosintoa.

– En uskalla ottaa kantaa maksuihin, mutta todennäköisesti niihin joku maksu tulee, Silvola kertoo.

Ehdotus luovutettiin oikeus- ja työministeri Jari Lindströmille tiistaina. Ehdotus menee lausuntokierrokselle, ja eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä, Lindström kertoo.

Hän uskoo, että ehdotus menee ainakin pääosin läpi.

Ehdotuksen mukaan laissa olisi vuoden siirtymäaika, joten se voisi näillä näkymin tulla voimaan alkuvuoden 2019 paikkeilla.