Uusi asunto-osakeyhtiölaki velvoittaa taloyhtiön hallituksen esittämään vuosittain yhtiökokouksessa korjaustarveselvityksen. Korjausselvityksestä on ilmettävä taloyhtiön rakennusten korjaustarpeet seuraavaksi viideksi vuodeksi. Selvityksessä on kerrottava sellaiset toimenpiteet, jotka vaikuttavat olennaisesti yhtiövastikkeeseen ja asumiseen.
Selvityksen perusteella taloyhtiö saa käsityksen lähivuosien korjauskustannuksista ja voi suunnitella toimenpiteiden rahoituksen. Laki pakottaa taloyhtiöt pitkäjänteiseen kiinteistönhoitoon. Korjausselvitys esitetään ja käsitellään yhtiökokouksessa, missä asiasta keskustellaan. Päätökset korjauksista tehdään aina erikseen.
Selvityksen pitää mahdollisuuksien mukaan perustua johonkin asiantuntijaselvitykseen tai kuntoarvioon. Selvityksen laajuuden ratkaisee se, kuinka hyvin kunnossapitotarve on yhtiössä tiedossa. Mikäli yhtiöissä on tehty jo aiemmin kuntoarvio, laadittu kuntotodistus tai päätetty pitkän tähtäimen suunnitelmasta on yhtiössä käytännössä riittävät tiedot hallituksen selvitystä varten.
Uudisrakennuksia koskevissa korjausselvityksessä riittää, että kunnossapito on huoltokirjan mukaista ja rakennusten osilla on teknistä käyttöikää vielä huomattavasti jäljellä. Kiinteistöliiton mukaan uusissa taloyhtiössä on hankittava asiantuntijaselvitykset vuosittaista korjausselvitystä varten, kun talossa on asuttu 5-10 vuotta.
Korjausselvityksen esittämistä on pidetty laajasti uuden asunto-osakeyhtiölain parhaimpana uudistuksena. Selvityksen etuna on se, että enää tieto korjauksista ei tule osakkaille yllätyksenä, vaan he saavat etukäteen tiedon tulevista korjauksista ja voivat varautua niihin ajoissa. Taloyhtiön hallituksen esittämä ja yhtiökokouksen käsittelemä korjausselvitys on liitettävä isännöitsijätodistukseen, jotta myös mahdolliset asunnonostajat saavat selvityksen sisällöstä tiedon.
Uusi asunto-osakeyhtiölaki tullee voimaan ensi vuoden heinäkuussa.
(MTV3)