Laivojen tekniset viat lisääntyneet - meriliikenteen poikkeustilanteet aiempaa vakavampia

Viime vuonna Suomenlahdella liikkui noin 43 000 alusta, joista 7 400 oli tankkereita tai rahtialuksia. . Meriliikenteen poikkeustilanteita kirjattiin 244, vähemmän kuin edellisvuonna, jolloin määrä oli yli 300. Vaikka määrä on pienempi, poikkeamat ovat aiempaa vakavampia.

- Kyllä se suhteellisen paljon on. Mämä ovat sellaisia, jotka ovat vakavampia poikkeamia. Viime vuonna kuitenkin tehtiin enemmän puuttumisia aluksen kulkuun kuin sitä edellisenä vuonna eli niitä tuli vajaa 6 700, kertoo meriliikenteen ohjausyksikön päällikkö Thomas Erlund Liikennevirastosta

Meriliikenteen ohjaajat pystyivät estämään 13 karilleajoja viime vuonna.

Poikkeuksellisen paljon ovat lisääntyneet teknisistä vioista johtuvat läheltä piti tilanteet. Joka kolmas rannikkoalueen poikkeustilanne johtui teknisestä viasta.

- Hiukanhan se mietityttää, että mistähän se mahtaa johtua, kun ne ovat olleet aika jyrkässäkin nousussa. Ovatko alusten huollot sitten venyneet, sitä ei tiedä, pohtii Erlund.

Englanti tulossa ohjauskieleksi

Seuraava keino riskitilanteiden vähentämiseksi on siirtyminen pelkästään englannin kielen käyttöön meriliikenteen ohjauksessa. Tavoitteena on saada englanti vallitsevaksi kieleksi jo ensi vuoden aikana.

- Toivottavasti se voisi vähentää ainakin näitä epämiellyttäviä tilanteita, jossa asiat on epäselviä jollekin, toteaa Erlund.

Myös koekäytössä olevan ENSI- järjestelmän toivotaan parantavan meriliikenteen turvallisuutta. Laivoja houkutellaan lähettämään reittisuunnitelmansa meriliikenteen ohjauskeskukseen tarkistettavaksi. Vastineeksi alukset saavat esimerkiksi ajantasaista sää- ja jäätietoa. Järjestelmä on nyt koekäytössä Neste Oilin tankkereilla, mutta sitä on tarkoitus laajentaa tänä vuonna muihinkin aluksiin.

- Monet varustamot vastustavat järjestelmää, koska ne pelkäävät sen tuovan lisää työtä komentosillalle, mutta niinhän ei ole. Yritämme vapaaehtoispohjalta saada mahdollisimman monta varustamoa mukaan tähän, kertoo Erlund.

Huviveneet alttiita ongelmille

Meripelastuksesta vastaavan rajavartioston päänvaiva on huviveneliikenne. Merivartiosto hoitaa joka vuosi noin tuhat pelastustehtävää Suomenlahdella. Pelastustehtävistä 70 prosenttia koskee huviveneitä.

- Huvialukset lähtevät merelle mahdollisesti huonosti varustautuneina, polttoainetta ei ole tarkastettu, alus ei ole merikelpoisessa kunnossa. Perinteinen navigointitaito on unohtunut ja luotetaan ehkä liikaa näihin apuvälineisiin, luettelee komentaja Ismo Siikaluoma Suomenlahden merivartiostosta syitä vaaratilanteiden syntyyn .

Juuri nyt meripelastajia huolestuttaa meren jäätyminen. Seuraavat pelastustehtävät liittyvät todennäköisesti heikkoihin jäihin, joille monilla tuntuu olevan hirveä kiire.

- Neuvoisin ihmisiä käyttämään maalaisjärkeä, muistuttaa Siikaluoma.