Suomen viranomaisten tutkasta kadonneiden turvapaikanhakijoiden määrä on noussut yli 4000:een. Asiasta kertoo sisäministeri Paula Risikko (kok.).
Hänen mukaansa ei ole tiedossa, moniko vuodesta 2015 lähtien vastaanottojärjestelmästä kadonneista on jäänyt Suomeen, mutta osa on luultavasti poistunut maasta. Turvapaikanhakijoiksi rekisteröityjä on lähtenyt omille teilleen myös silloin, kun heidän turvapaikkaprosessinsa on ollut kesken.
Kadonneiden suuresta määrästä kerrotaan myös laittoman maassaolon ehkäisemiseksi laaditussa sisäministeriön toimenpidesuunnitelmassa, joka julkistettiin viime kuussa. Sen mukaan kaikista kadonneista yli puolet hävisi viranomaisten tietämättömiin viime vuonna. Kadonneiden osuus turvapaikanhakijoista, jotka eivät enää ole vastaanoton piirissä, on asiakirjan mukaan lähes viidennes. Kadonneiden määrä on kasvanut yli kahdella sadalla joulukuun puolivälin jälkeen.
Risikon mukaan vastaanottokeskuksissa on yhä lähes 12 000 kielteisen päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa. Ensimmäistä päätöstään odottaa lisäksi tuhansia ihmisiä. Ministeri pitää todennäköisenä, että suurin osa heistä ei tyydy saamaansa päätökseen.
– Tämä on iso määrä, ja varmasti suurin osa heistä valittaa. Se on nähtävissä jo nyt, Risikko kertoo.
Kadonneet eivät pistä silmään kadulla
Suomessa varaudutaan laittoman maassaolon kasvuun. Kielteisten päätösten määrän uskotaan nousevan, kun hallintotuomioistuinten käsittelyjonot purkautuvat. Risikko on huolissaan siitä, että laiton maassaolo yleistyy.
– Olemme varautuneet siihen, että tänne jää yhä enemmän henkilöitä, jotka ovat saaneet lainvoimaisen kielteisen päätöksen ja siitä huolimatta jäävät Suomeen, Risikko sanoo.
Lainvoimainen päätös tarkoittaa lopullista päätöstä, kun valituskanavat eri oikeusasteissa on käyty loppuun.
Viranomaiset pyrkivät siihen, että aiempaa useampi kielteisen päätöksen saanut palaisi vapaaehtoisesti kotimaahansa. Risikon mukaan se on myös henkilön oma etu, koska laittomasti oleskelu voi olla erittäin vaikeaa elämää.
– Siinä on aina vaara, että joutuu hyväksikäytön kohteeksi tai ajautuu itse rikoskierteeseen. Tähän liittyy vakavia turvallisuusuhkia – myös ihmiselle itselleen.
Poliisihallituksesta kerrotaan, ettei kadonneiden turvapaikanhakijoiden määrän kasvu ole toistaiseksi näkynyt kadulla poliisin työssä.
– Uskon, että suurin osa kadonneista on lähtenyt maasta joko muualle Eurooppaan tai palannut kotimaahansa, toteaa poliisitarkastaja Mia Poutanen.
Poliisi silti varautuu laittoman maassaolon kasvuun. Ulkomaalaisvalvontaa ja ihmisten palautuksia kotimaihinsa on tehostettu. Viime vuonna Suomesta palautettiin noin 6000 ihmistä, kun edellisvuoden luku oli lähes puolet pienempi.