Lainamörkö on monelle opiskelijalle pakollinen paha: "Meitä on huijattu"

24-vuotiaalla Emilia Härkösellä on takanaan kolme vuotta yhteiskuntatutkimuksen opintoja Tampereen yliopistossa. Edessä häämöttää vielä maisterivaihe.

Opintolainaa hän kertoo ottaneensa 24 000 euroa, josta noin 6 000 euroa on lainaa toiselta asteelta. Korkeat korot tekevät summasta tuntuvamman.

– Se on jopa absurdia. Laskimme juuri kaverini kanssa, että tänä vuonna lainastani pääomitetaan yli 1 000 euroa korkoa. Tosi epäreilulta tuntuu, kun tällaisia lainoja joutuu ottamaan elämiseen, Härkönen kertoo.

Opintolainaa hän pitää pakollisena pahana.

– En tunne ketään, kuka ei olisi ottanut opintolainaa.

Velka odottaa tulevaisuudessa

Opintolainojen keskikorko on tänä vuonna ollut 4,5 prosentin pinnassa. 

Kelan mukaan keskimääräinen opiskelijan lainasumma viime vuonna oli 14 071 euroa. Opintolainaa nostaneiden määrässä tapahtui notkahdusta edellisvuodesta ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen.

Elokuussa valtion lainatakaus nousee parilla sadalla eurolla 850 euroon kuukaudessa, eli opintolainaa voi jatkossa nostaa entistä enemmän.

Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen jäsen Aino Halinen uskoo, että nykyisessä lainapainotteisessa järjestelmässä 30–40 000 euron lainatkaan eivät tule yllättämään.

– Kun omaa tulevaisuuttaan lähtee miettimään – ehkä sitä omistusasuntoa tai perheen perustamista – niin kohonneen lainamäärän kanssa sen rakentamiseen ei välttämättä ole hirveän hyvät edellytykset, Halinen sanoo.

Opiskelijajärjestö kantaa huolta siitä, että lainamörkö saattaa heikentää korkeakouluun hakeutumisen houkuttavuutta ja lisätä opiskelijoiden eriarvoisuutta. Halisen mukaan opiskelijoiden velkaantumista pitäisi hillitä poliittisella päätöksenteolla.

– Ensisijaisesti rahalliset etuudet ehkäisevät opiskelijoiden velkaantumista. Pitäisi myös parantaa opintolainan turvallisuutta korkoavustusten ehtojen kehittämisen kannalta, sekä luomalla korkosuojaa opintolainalle.

Halinen lisää, että opiskelijat ovat monimuotoinen joukko: osa kykenee paikkaamaan toimeentuloaan työnteolla, kun taas osaopiskelukykyiset tai perheelliset opiskelijat voivat joutua turvautumaan herkemmin velkaantumiseen arjen pyörittämiseksi.

Huijattu olo

Tampereella opiskelevan Härkösen mukaan matalien korkojen aikana opintoja aloittaessaan hän koki, että opintolainan ottamiseen oli kannustava ilmapiiri.

– Koen, että meitä on jopa ehkä vähän huijattu. Tässä korkotilanteessa ilmaista lainaa ei todellakaan ole.

Härkönen pitää itseään siinä mielessä onnekkaana, että kesätöitä löytyy ja opintojen aikana vanhemmat ovat tukeneet taloudellisesti. Ylimääräistä luksusta hän ei koe arkeensa lukeutuvan.

Valmistumisen jälkeen odottavaa velkapottia korkoineen Härkönen yrittää olla murehtimatta liikaa etukäteen.

Lue myös: Suomalaisopiskelijoiden lainahuoli on selvästi aiempaa isompi – korkotaso ja kasvanut lainataakka lisää epävarmuutta