Laihdutuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt Suomessa merkittävästi viime vuosina, arvioi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) lihavuuskeskuksen ylilääkäri Kirsi Pietiläinen.
– Taustalla on pääosin tietoisuuden lisääntyminen. Myös lihavien ihmisten määrä on lisääntynyt, mutta Suomessa on ollut jo pitkään satojatuhansia ihmisiä, jotka olisivat hyötyneet laihdutuslääkkeistä. Ihmiset ovat saaneet median ja sosiaalisen median kautta asiasta enemmän tietoa, ja moni osaa hakeutua lääkäriin pyytämään lihavuuslääkettä.
Vuonna 2018 markkinoille tuli kaksi uutta laihdutuslääkettä, mikä on myös osaltaan lisännyt lääkkeiden käyttöä.
Laihdutuslääkkeitä määrätään yleensä ihmisille, joiden painoindeksi on vähintään 30 tai vaihtoehtoisesti vähintään 27, jos ihmisellä on jokin lihavuudesta johtuva liitännäissairaus, kuten tyypin 2 diabetes, verenpainetauti tai rasva-aineenvaihdunnan häiriö. Naiset hakeutuvat hoitoon selvästi miehiä useammin. Pietiläisen kokemuksen mukaan laihdutuslääkkeitä käyttävät eniten noin 50-vuotiaat naiset.
Pietiläinen huomauttaa, että osa kriteerit täyttävistä potilaista jää lääkehoidon ulkopuolelle taloudellisista syistä.
– Lääkkeet maksavat noin 100–180 euroa kuukaudessa, niitä tulisi käyttää säännöllisesti jopa vuosien ajan, eivätkä läheskään kaikki potilaat saa lääkkeistä Kela-korvausta. Kela-korvaukseen saatetaan edellyttää esimerkiksi korkeampaa painoindeksiä, Pietiläinen sanoo.
Lue myös: Haastava tilanne apteekeissa: Laihdutushuuma uhkaa jättää diabeetikot ilman lääkettään
Elintapamuutosten tarve ei poistu
Suomen markkinoilla on useita laihdutukseen soveltuvia lääkkeitä, kertoo Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ylilääkäri Eeva Sofia Leinonen.
Lihavuuden hoitoon tarkoitettuja tablettilääkkeitä ovat orlistaatti, joka vähentää rasvan imeytymistä, sekä naltreksoni ja bupropioni, jotka vähentävät ruokahalua. Ihon alle pistettävä liraglutidi lisää kylläisyyden tunnetta ja vähentää nälkää.