Viimeistään ensi vuoden helmikuussa jokaisella uudella lääkepakkauksella on oma tunniste. Koodi skannataan ennen kuin se luovutetaan asiakkaalle.
Järjestelmä tarkistaa, että toimitettava lääkepakkaus löytyy kansallisesta tietokannasta ja on aito. Samalla apteekin tietojärjestelmä tarkistaa, että lääke on sitä, mitä asiakkaalle tulee toimittaa. Suurin osa reseptilääkkeistä tulee järjestelmän piiriin.
Suomessa laillisesta jakeluketjusta on löytynyt väärennöksiä kaksi kertaa.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea veti vuonna 2014 pois markkinoilta sairaalassa rinta- ja mahasyövän hoidossa käytettyjä lääkkeitä, joiden asiakirjat ja tuotehistoria olivat väärennettyjä. Kyse oli Italiasta varastetuista lääkkeistä, jotka sisälsivät vain pienen määrän vaikuttavaa lääkeainetta. Pakkaukset olivat vielä lääketukkukaupan varastossa, kun tapaus ilmeni, eikä niitä ollut toimitettu potilaille.
Myös toinen Suomen tapaus koskee syöpälääkettä. Viime vuonna maahan tuotiin erä lääkkeitä, joiden pakkausmerkinnät oli väärennetty. Tarkemmat selvitykset ovat edelleen käynnissä.
Suomalaiset haluavat ostaa lääkkeensä apteekista, kertoo jutussa oleva video vuoden takaa.
Väärennökset netistä
Fimean laatuongelmat-jaoston jaostopäällikkö Johanna Linnolahti kertoo, että Suomen järjestelmä ehkäisee jo nykyisellään tehokkaasti lääkeväärennösten pääsyä laillisille markkinoille. Suurin osa väärennöksistä myydäänkin esimerkiksi netissä ja katukaupassa.
– Pääosa Suomen markkinoille tulevista lääkkeistä tuodaan alkuperäisen myyntiluvan haltijan organisaation kautta. Se tarkoittaa sitä, että jakelija ja markkinoija ovat samaa organisaatiota kuin valmistaja, joten sillä on intressi varmistaa, että lääkkeet ovat aitoja.
Takaisinvedot helpottuvat
Lääketeollisuuden lisäksi kaikki Suomen apteekit joutuvat päivittämään järjestelmänsä vastaamaan EU:n lääketurvan vaatimuksiin. Suomessa on noin 800 apteekkia.
– Käytännössä apteekkien täytyy korvata vanhat viivakoodinlukijat uusilla 2D-lukijoilla ja niiden on liityttävä osaksi lääkevarmennusjärjestelmää, sanoo apteekkialan tietojärjestelmiä toimittavan Pharmadatan tuotejohtaja Jukka Nurmi.
– Jos toimitetussa lääkkeessä ilmenee esimerkiksi jälkeenpäin jokin vika, apteekkijärjestelmän avulla pystytään jäljittämään, kenelle lääkkeet ovat menneet, ja välittämään tästä tiedon asiakkaalle.
Kustannukset vuosittain noin sata miljoonaa
Koko Euroopan laajuinen uusi lääkevarmennusjärjestelmä on tarkoitettu torjumaan väärennösten pääsyä lailliseen jakeluketjuun eli lääketukkuihin ja apteekkeihin.
Suomen Lääkevarmennuksen toimitusjohtajan Maija Gohlke-Kokkosen mukaan laskun maksaa lääketeollisuus. Hän on myös Lääketeollisuus ry:n palkkalistoilla erityisasiantuntijana.
– Järjestelmän pyörittäminen on valtavan iso hanke. Järjestelmä Euroopan tasolla kustantaa noin sata miljoonaa euroa vuodessa. Jokainen lääkeyritys on joutunut tekemään merkittäviä panostuksia omien tuotantolinjojen päivittämiseen, jotta tiedot ja koodit pakkauksiin saadaan.
Hän kertoo, että lainsäätäjän tarkoitus on ollut, etteivät kustannukset siirry kuluttajan maksettaviksi.
– Lääketeollisuuden on katettava kustannukset kokonaan. Tällä hetkellä tällaista hintakeskustelua ei ole käyty. Mikä se käytännön tilanne on, niin luulen, että sitä on tässä vaiheessa aika vaikea arvioida.
Rikollisten välikäsien toiminta vaikeutuu
Pakkauksiin tulevat sinetit varmistavat sen, että tukkuri ei pakkaa aitoihin laatikoihin väärennettyä valmistetta. Koodit estävät sen, että tukkukauppaan voitaisiin tuoda väärennetty erä lääkkeitä, mitä tapahtuu joissakin Euroopan maissa.
Varastetut ja EU:n ulkopuolelle viedyt lääke-erät eivät päädy eurooppalaiseen jakeluketjuun, sillä tällaisten erien pakkauskoodit voidaan poistaa järjestelmästä. Ellei pakkaukseen merkittyä koodia löydy järjestelmästä, pakkauksen myyminen ei onnistu.
– Sitä järjestelmä ei edelleenkään estä, jos joku tekee rikollista toimintaa lääketehtaalla jäämättä viranomaisvalvonnassa kiinni ja pakkaa väärennöksiä aitoihin pakkauksiin, Linnolahti sanoo.
Lääkeannostelurobotti auttaa ikäihmisiä.
0:40
