Lääkärit: Borrelioosi hankala diagnosoida – täysin varmaa testiä ei olemassakaan

Punkin puremasta tarttuva borrelioosi on vaikea tauti testata ja todeta. Borrelioosin testaamiseen ei ole olemassa sataprosenttisen varmaa testiä, kertoo itsekin testejä kehittelemässä ollut HUS Lastenklinikan lasten infektiolääkäri, professori Harri Saxén.

– Testeistä käytössä on lähinnä vasta-ainetesti, mutta se ei ole kovin herkkä ja kestää viikkoja puremasta ennen kuin vasta-aineita alkaa muodostua.

Saxénin mukaan lääkäreiden ohjeena onkin, että ihon borrelioosi ei edellytä mitään testiä, vaan hoidon aloittamiseen riittää oireista johtuva epäily borrelioosista. Tavallisin oire on ympyrämäinen ihottuma pureman alueella, joka ilmestyy noin viikko tai pari pureman jälkeen. Taudin alkuvaiheessa borrelioosi voidaan hoitaa parin viikon antibioottikuurilla.

– Niin sanotut neuroborrelioosit eli hermostolliset borrelioosit voivat tulla viikkoja tai kuukausia pureman jälkeen. Sitten on vielä krooninen borrelia, joka voi alkaa vuosia pureman jälkeen ja aiheuttaa muun muassa erilaisia kiputiloja. Ne ovat hyvin vaikeita tauteja sekä diagnosoida että hoitaa.

Esimerkiksi kasvohermohalvaus voi tulla potilaalle, jolla ei ole alun perin ollut puremasta tietoakaan.

– Joskus potilaalle voi tulla neuroborrelioosi ilman edeltävää ihottumaa. Tämä hankaloittaa taudin toteamista, sillä ihmiset eivät välttämättä ole nähneet punkkeja. Punkki voi olla vaikkapa selässä, Saxén sanoo.

"Ulkomailla ei yhtään parempia testejä"

Borrelioositestien herkkyys ja tarkkuus ovat olleet olleet viime aikoina esillä mediassa. Joidenkin juttujen mukaan Suomesta hakeudutaan ulkomaille testeihin.

Professori Saxénin tietojen mukaan muiden maiden testit eivät kuitenkaan ole Suomessa käytössä olevia tarkempia.

– Ulkomaillakin käytetään vasta-ainetestejä. Testit eivät ole yhtään parempia, hän kuittaa.

Saxénin mukaan suurin osa Lymen tautinakin tunnettuun borrelioosiin sairastuneista paranee itsestään, eli borrelioosi on vaarallinen tauti vain harvalle pureman saaneelle.

– Lapsilla on yhdestä kahteen vakavaa tapausta vuodessa HUSin alueella, lasten infektiolääkäri kertoo.

Kanteluita hoitovirheistä

Myös Etelä-Suomen aluehallintoviraston lääkäri vahvistaa, että borrelioosin diagnosointi on vaikea prosessi.

– Yksi hankalimmista, sillä oireet ovat hyvin moninaiset ja diagnostiikka voisi olla yksiselitteisempää. Vasta-ainetestit kertova osan totuudesta, aluehallintoylilääkäri Harri Selin sanoo.

Etelä-Suomen aluehallintovirastoon onkin tullut borrelioosiin liittyviä hoitovirhekanteluita.

– Omalle alueelleni eli Kanta-Häme ja Päijät-Häme muutama, aluehallintoylilääkäri Selin kertoo.

Selinin mukaan kantelut koskevat juuri taudin havaitsemista tai diagnosoimista.

Terveydenhuoltoa koskevat kantelut tehdään yleensä aluehallintovirastoihin. Vakavimmissa tapauksissa - kun hoitovirhe-epäily koskee hoidossa menehtyneen tai vaikeasti vammautuneen potilaan hoitoa - kantelut tehdään sosiaali- ja terveysalan lupa- ja sosiaalivirasto Valviraan. Valvirasta kerrotaan, että tiedossa ei ole borrelioosiin liittyviä kanteluita.

Lue myös:

    Uusimmat