Äidin Facebook-päivityksellä tuhansia jakoja – Lastenklinikka rauhoittelee loiskohua

Lastenklinikalta tilannetta rauhoitellaan ja muistutetaan, että loistartunnat ovat lapsilla hyvin tavallisia.

Helsinkiläisäidin Facebook-päivitys on kerännyt tuhansia jakoja. Äiti kertoo päivityksessään, että noin vuoden ikäinen lapsi oli alkanut oireilla kummallisesti viime kesänä. Käytyään lääkärillä muutaman kerran, lapsi sai lääkettä, mutta parannuskeinoa tai apua ei julkiselta puolelta ole tullut.

Nyt he ovat käyneet eri lääkäreillä puolen vuoden ajan. Lapsen oireet jatkuvat, äidin mukaan hänellä on ripulia, ihottumaa ja kipuja. 

Päivityksessä kerrotaan, että Lastenklinikalta olisi sanottu hoitojen viivästymisen syyn olevan säästökuurissa.

HUS:n lastenklinikan infektiotautien erikoislääkäri Eeva Salo ei ota kantaa yksittäiseen tapaukseen, mutta rauhoittelee kuumentunutta keskustelua.

Äidin FB-päivityksessä kerrotaan, että tartunnaksi on epäilty Dienamoeba fragilista.

Salon mukaan erilaiset loistartunnat ovat yllättävän tavallisia lapsilla.

Kihomadot lienevät vanhemmille tutuimpia, niitä löytynee noin neljänneksellä esi- ja alakouluikäisistä lapsista. Myös alkueläintartuntoja todetaan, ja osalle tartunnansaaneista ei tule mitään oireita.

– Tämän loistartunnan aiheuttaa alkueläin, joka löytyy isolta osalta ihmisiltä, vaikka he ovat täysin oireettomia. Erityisen tavallinen se on alle kymmenvuotiailla lapsilla, joilta tanskalaisen tutkimuksen mukaan yli 70 prosentilla löytyy dientameeba, kertoo Salo. 

Oireena raju ripuli

Vaikka varsin yleinen alkueläin onkin valtaosalla ihmisistä oireeton, aiheuttaa se joillekin lapsille ripulia ja ärtyneen paksusuolen oireyhtymää. Tavallisesti tartuntaa hoidetaan lääkkeillä. Oireilu on voinut jatkua pidemmän aikaa.

– Kyllä niitä on ollut sellaisia lapsia, joiden oireet ovat ennen hoitoa kestäneet puolesta vuodesta jopa vuoteen. Mutta yleensä hoito on auttanut oireileviin lapsiin.

Tauti itsessään ei ole hengenvaarallinen, mutta kiusallinen.

– Se aiheuttaa sen, että tulee kiire vessaan muutaman kerran päivässä. Oireiden pitkittyessä rajut ulostamistarpeet eivät ole jatkuvia vaan tulevat silloin tällöin, sanoo Salo.

Taudin tarttuminen on toistaiseksi hämärän peitossa, mutta muiden alkueläinten tartuntatavoista tiedetään, että ne muodostavat niin sanottuja kystamuotoja.

– Ne ovat hyvin vastustuskykyisiä ja kestävät ympäristömuutoksia hajoamatta. Kystat kulkeutuvat ulosteen mukana esimerkiksi saastuneeseen juomaveteen, jota kautta ihmiset saavat tartunnan. Muut ameebat ja esimerkiksi giardia esimerkiksi tekevät kystia, mutta hauras dientameeba hajoaa ihmiskehon ulkopuolella. Joku tutkija on kyllä arvellut todistaneensa kystien olemassaolon, mutta asiaa ei ole varmennettu, kertoo Salo.

Tarttuu lapsijoukoissa

On epäilty, että dientameeba tarttuisi kihomatojen munien mukana, mutta sitä ei ole todistettu vedenpitävästi.

– Se kuitenkin tarttunee lapsijoukossa, koska sitä nimenomaan on lapsilla. Voi sanoa, että se jopa kuuluu normaaliin flooraan alaikäisillä. Sitten se häipyy ja ilmestyy jälleen 30–40 vuoden ikäisille naisille. Se taas johtunee siitä, että he saavat tartunnan omilta lapsiltaan, selvittää Salo.

Tauti ei vie ihmistä heikkoon kuntoon, eikä ole kohtalokas. Mikäli lapsella todetaan tartunta, siihen annetaan lääkkeet.

– Jos lapsi on oireeton, ei tehdä yhtään mitään ja unohdetaan koko asia. Jos lapsella on oireita, jotka voivat tai saattavat johtua tästä loisesta, silloin lääkärin harkinnan mukaan koitetaan auttaako lääkehoito, sanoo Salo.

Mikäli suolisto-oireet eivät häviä lääkkeiden myötä, pyritään syy selvittämään.

– Me haluamme auttaa lapsia ja perheitä yhteistyössä heidän perheidensä kanssa, sanoo Salo.