Lääkäripäivät: Väkivallan raaistuminen näkyy kasvovammoissa

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Pahoinpitelyjen määrä on kasvanut tasaisesti 1970-luvulta lähtien. Lisäksi väkivallanteot ovat raaistuneet. -Tämä näkyy päivystyksessä siten, että yhä useammin on siirrytty nyrkistä potkuihin, kuvaili leukakirurgian erikoislääkäri Risto Kontio tänään Helsingin Lääkäripäivillä.

    Potkujen lisäksi tekojen raakuutta ovat lisänneet erilaiset taisteluapuvälineet, mm. nyrkkiraudat, pesäpallomailat ja kivenmurikat. Väkivallanteoista valtaosa, 80 prosenttia, kohdistuu pään alueelle.

    Kasvovammojen lisäys näkyy myös HUS:n Suu- ja leukasairauksien klinikalla. Kun vuonna 1981 kasvoihin vammautuneita oli noin 300, luku oli vuoteen 1997 mennessä noussut 430:een. -Se merkitsee kymmentä uutta potilasta lisää vuodessa, Kontio sanoi.

    Erityisen ryhmän muodostavat miehiä useammin kasvoilleen kaatuvat naiset. -Kaatuessaan kasvovamman saaneita naisia on puolet enemmän kuin miehiä, Kontio huomautti. Hän uskoikin, että osa naisten kaatumisista on itse asiassa naamioituja pahoinpitelyjä. -Lääkäreiden kannattaakin suhtautua epäillen, jos kasvonsa loukannut nainen tulee pari kolme kertaa päivystykseen ja sanoo kaatuneensa, Kontio korosti.

    Yksi kasvava kasvovammaryhmä ovat hampaattomat vanhukset, joilla on pahoinpitelyn jäljiltä alaleuan murtuma. Ongelmallista on se, että murtuma ei aina ole selkeästi nähtävillä. Tutkimusta vaikeuttavat usein myös vanhusten kivuliaisuus ja sekavuus.

    (MTV3-STT)

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •