Hoitoonpääsyssä on valtavia eroja sairaanhoitopiirien kesken, käy ilmi MTV Uutisten selvityksestä. Esimerkiksi HUSissa liki kymmenen tuhatta potilasta odottaa parhaillaan hoidon arvioon tai tutkimukseen pidempään kuin laki sallii. Hoitotakuulakia rikotaan joka puolella Suomea.
Laittomuuksilla on myös seurauksia. Esimerkiksi valvontaviranomainen näyttää valpastuvan. Valvira kertoo MTV:lle, että tilanteen takia valvontaviranomainen laajentaa valvontaansa koskemaan 15 sairaanhoitopiiriä nykyisen 10 sijasta.
Lue myös: Valvira MTV:lle: Jo liki tuhat sote-alan ammattilaista on hakenut ammattioikeuksiensa poistamista tänä vuonna – "Tässä tarvittaisiin pikaisesti sopu aikaan"
Lain mukaan hoito, kuten leikkaus, on järjestettävä kuuden kuukauden sisällä hoidon tarpeen arvioimisesta. HUSissa joka viides potilas odottaa hoitotoimenpiteeseen pidempään kuin lain salliman puoli vuotta. Sitä ennen jonotetaan hoidon tarpeen arviointiin ja siinä jonossa laki rikkoontuu joka kolmannen potilaan osalta. Tämä tarkoittaa liki kymmentätuhatta potilasta.
– Tilanne on kyllä hankalin, mitä HUSin historiassa koskaan, toteaa Markku Mäkijärvi, HUS:n johtajaylilääkäri.
Mäkijärven mukaan suurin syy, miksei leikkausjonoja saada lyhennettyä, on pula hoitajista. Valvira muistuttaa työmarkkinatilanteesta.
– Työtaistelulla on ollut kielteisiä vaikutuksia ymmärrettävästi ja näitä pandemian aikana syntyneitä jonoja ei ole pystytty purkamaan niin nopeasti kuin olisi pitänyt pystyä, toteaa Valviran ylijohtaja Markus Henriksson.
Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa tilanne on vielä ikävämpi. Peräti joka neljäs jonottaa hoitoon yli puoli vuotta. Erot sairaanhoitopiirien välillä hoidon saatavuudessa ovat todella isot, sillä joillakin alueilla aniharva odottaa jonossa yli puoli vuotta.
Ennen leikkausta odotetaan hoidon tarpeen arviota ja hoitotakuulaki pätee myös tähän jonoon. Mikäli arvio edellyttää erikoislääkärin arvioita ja tutkimuksia, on ne tehtävä kolmen kuukauden sisällä lähetteen saapumisesta. Valtaosassa alueiden potilaista osa odottaa laittoman pitkään.
– Kyllä tämä on vakava ongelma, että ihmiset joutuvat jonottamaan hoitoa, jota tarvitsevat. Siellä jonossa sairaudet voivat pahentua, aiheuttaa toimintakyvyttömyyttä ja se taas sitten näkyy päivystyksissä, Henriksson toteaa.
Lue myös: Hoitajapula syvenee – nyt puhuvat hoitajat: potilaat makaavat ulosteissaan, raskauspäivystyksessä ei ehditä seurata käyriä, alanvaihtajat kasvavat
Lisähaastetta hoitokriisiin tuo tiukat budjetit. Esimerkiksi HUSin ensi vuoden rahoituksesta uupuu liki sata miljoona euroa. Minkä kokoisesta rahasta on kyse? HUSista annetaan esimerkkeja: Summa vastaa lähes 2000 hoitajan vuosipalkkaa tai saisi sillä tuhansia ohitusleikkausia tai vaikkapa kymmeniätuhansia pallolaajennuksia.
Mutta milloin hoitotakuuseen vihdoin päästäisiin?
– Kyllä siihen vuosiakin voi mennä, Mäkijärvi arvioi.
Tilanne on potilasturvallisuuden näkökulmasta hankala ja ristiriitainen. Hoitoonpääsyn venyminen on potilasturvallisuusriski. Samaan aikaan valvontaviranomaiset varovat kovien keinojen, kuten uhkasakkojen, käyttämistä – jottei se johtaisi potilasturvallisuuden vaarantumiseen.