Nykykulttuurissa ihmiset haluavat ongelmiinsa pikaratkaisun. Kun selkää tai päätä särkee viikkoja, oireita lievennetään käsikauppalääkkeillä, mutta kivun syytä ei selvitetä. Vaikka kipuun haettaisiinkin apua lääkäristä, ongelma ei välttämättä ratkea. Antti Heikkilä toteaa, että julkisessa terveydenhuollossa stressistä johtuvaa kipua hoidetaan väärin ja suomalaiset syövät liikaa lääkkeitä - jotka ovat jopa vaaraksi hengelle.
– Jos kipu johtuu stressistä eli on psykosomaattista, lääkkeet tai leikkaukset eivät auta. Potilaat pitäisi tutkia kunnolla, ja kivun syy pitäisi selvittää, lääkäri Antti Heikkilä huomauttaa.
Psykosomaattiset oireet tarkoittavat sitä, että kivun perimmäinen syy on ihmisen mielessä. Jos stressi esimerkiksi töissä on kova, kroppa reagoi ja yrittää panna hommalle stopin. Harvoin lääkärit kuitenkaan ottavat henkistä puolta huomioon. Heikkilä tietää, että potilaille määrätään lääkkeitä liian helposti. Heitä ohjataan myös turhiin leikkauksiin.
– Leikkaukset eivät kuitenkaan ole niin vaarallisia kuin nämä nykylääkkeet. Ne ovat vaarallisempia kuin kaduilla myytävät huumeet. Neurologiset lääkkeet ovat pahimpia, kuten esimerkiksi Lyrica, Heikkilä tietää.
Myös kroonisen kivun hoitoon tarkoitetut lääkkeet tekevät hallaa psykosomaattisesta kivusta kärsivälle. Esimerkiksi morfiinipohjaisia lääkkeitä ei tulisi syödä lihasten verenkierto-ongelmista johtuvaan kipuun. Heikkilän mukaan vähintään kaksi kolmasosaa ihmisten syömistä lääkkeistä on täysin turhia. Esimerkiksi Buranaa ei hänen mielestään pitäisi syödä päänsäryn vuoksi.
– Kyseessä on tulehduskipulääke, eikä päänsärky ole tulehduskipua. Sitä paitsi se lisää äkkikuoleman riskin kolminkertaiseksi.
Lääkäreiden laiskuus lisää lääkkeiden käyttöä
Syitä yli-innokkaaseen lääkitsemiseen ovat Heikkilän mukaan lääkärien laiskuus sekä se, ettei potilaisiin välttämättä edes kosketa. Myös lääketehtaiden ja lääkäreiden yhteistyö vaikuttaa Heikkilän mukaan lääkemääräyksien määrään.
– Jos on oire, saat pillerin. Niin se yleensä menee. Esimerkiksi päänsäryn syynä voivat olla jännittyneet niskan alueen syvät tukilihakset. Lääkärit eivät huomaa sitä, koska eivät koske potilaisiin, vaan määräävät lääkkeet.
Heikkilän mielestä lääketieteellinen ongelma on, että lääkärit ajattelevat kivun johtuvan kudosvauriosta. Kun käytössä on hienot laitteet, mutta tutkimuksissa kivun syytä ei tunnu löytyvän, lääkärit saattavat alkaa epäillä kivun todenmukaisuutta.
– Vaikka kuvassa ei näykään mitään, se on totta, jos päätä särkee. En ole yhtään potilasta nähnyt, joka kuvittelisi päänsäryn. Lääkäri on se joka kuvittelee, jos hänellä ei ole avaimia tulkita potilaan ongelmaa.
Kipu esiintyy yleensä tukirangan alueella ja se voi heijastua raajoihin, päähän ja sisäelimiinkin. Potilaalle voi tulla myös rytmihäiriöitä, paniikkihäiriötä. Kun oireiden määrä kasvaa, tilanne menee monimutkaisemmaksi.
– Kun aiheuttajaa tunnisteta. Siitä seuraa turhia hoitokierteitä ja vääriä lääkityksiä.
Lintsarit eivät ole kipeitä
Parantumisessa ollaan jo pitkällä, jos potilas saadaan ymmärtämään kivun syy. Heikkilä kertoo laukaisevansa jännityksestä johtuvan kivun vastaanotollaan, mutta sen jälkeen ongelma lähtee usein purkautumaan itsestään auki.
– Potilaat ovat oman elämänsä mestareita, he ymmärtävät kyllä mistä on kysymys.
Heikkilä korostaa, että stressi-sana ymmärretään usein väärin. Työ ei ole stressiä aiheuttava tekijä, vaan se miten suhtautuu itseensä. Työn määrä ei esimerkiksi ratkaise, vaan vaatimus omaan itseensä. Usein psykosomaattisista oireista kärsivillä on vaikeuksia sanoa "ei" ja he kokevat, että heiltä vaaditaan liikaa. He unohtavat helposti oman itsensä ja jättävät omat tarpeensa taka-alalle.
– Eivät lintsarit ole kipeitä. Hyvät ihmiset ovat, jotka vaativat itse itseltään paljon. Kipu on muutoksen paikka. On aika kysyä itseltään, että kannattaako enää jatkaa näin.