Selvästi useammat asiat erottavat kuin yhdistävät nykyisten hallituspuolueiden kannattajia, osoittaa ajatuspaja e2:n tutkimus Miksi hallitukset kompuroivat? Tutkimus puolueiden kannattajien näkemyseroista.
Keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajia yhdistää oikeistokonservatiivisuus, mutta ne ovat erimielisiä esimerkiksi EU-politiikasta, Venäjä-suhteista, maahanmuutosta, aluepolitiikasta ja työurien pidentämisestä.
SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajia yhdistävät vasemmistolaisuus ja liberaalius, mutta ne ovat erimielisiä samoista asioista kuin hallituspuolueiden kannattajat.
– Hallituksen leikkauspolitiikan vastustaminen on ainoa asia, joka selkeästi yhdistää pääoppositiopuolueiden kannattajia, e2:n tutkija Jussi Westinen toteaa.
Muut enemmistöhallitusvaihtoehdot ovat vieläkin epäyhtenäisempiä, kun perusteena ovat vasemmisto-oikeisto- ja liberaali-konservatiivi-jaot. Tutkimus osoittaa, että puolueiden kannattajien toiveet on hyvin vaikea yhteen sovittaa kaikissa enemmistöhallituksissa.
Ääniä liikkuu
Äänestäjien liikkuvuus on ollut suurta vuoden 2015 vaalien jälkeen. Perussuomalaisista on siirtynyt äänestäjiä erityisesti SDP:hen, äänestämättömiin ja pienpuolueisiin.
– Perussuomalaiset tarjosivat vuosien 2011 ja 2015 vaaleissa kanavan protestille. Demokratian toimivuuteen pettyneet perussuomalaiset ovat nyt siirtyneet eduskunnan ulkopuolisiin puolueisiin tai heittäneet hanskat tiskiin. Vasemmistoon siirtyneet ovat tyytymättömiä leikkauksiin, e2:n tutkija Ville Pitkänen sanoo.
Keskustan jättäneet ovat huolestuneita eriarvoisuudesta ja arvioivat, ettei Suomessa pärjää enää yritteliäisyydellä ja ahkeruudella. Kokoomuksesta on siirtynyt äänestäjiä kahteen vastakkaiseen suuntaan: vihreisiin on liikkunut arvoliberaaleja, jotka haluaisivat Suomen kasvattavan globaalia vastuutaan, perussuomalaisiin on siirtynyt suomalaisten etua korostavia arvokonservatiiveja.
Tutkimustulokset perustuvat kyselyyn, johon vastasi 4 705 suomalaista. Aineisto kerättiin maaliskuussa Taloustutkimuksen toteuttamalla internetpaneelilla. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin 2000-luvun eduskuntavaalitutkimusaineistoja.