Kyrö: Hiihtoliitossa oli dopingkulttuuri

Kyrö perustaa näkemyksensä siihen, mitä on itse kokenut ja havainnoinut sekä prosessiin joka alkoi Suomen Tietotoimiston alkuvuonna 1998 kirjoittamasta dopinguutisesta. Uutisessa väitettiin Hiihtoliiton olleen kiinnostunut kasvuhormonista ja yhden hiihtäjän hankkineen kasvuhormonia vuonna 1996.

- Sen uutisen tarkoittamana aikana ilman muuta oli dopingkulttuuri, Kyrö kertoi tiistaina puhelimitse STT:lle.

Kyrö oli STT:n dopinguutisen aikaan Hiihtoliiton naisten valmentaja (1995-98). Hän ei omien sanojensa mukaan ollut silloin dopingissa mukana, kuten eivät sen ajan naishiihtäjätkään.

Yhteinen rikos

Kyrö kuvaa olleensa ensimmäisinä valmennusvuosinaan ulkopuolinen, mutta tulleensa vedetyksi mukaan sisäpiiriin STT:n dopingjutun jälkeen.

- Pekka Vähäsöyrinki (silloinen lajipäällikkö) toi minulle kotiin säilytettäväksi kasvuhormonia ja venäläistä epo-hormonia. Siinä ilmeisesti käytettiin vanhaa taktiikkaa, että yhteinen rikos on paras takuu siitä, että pysyn hiljaa, Kyrö kertoi.

STT ei tavoittanut tiistaina iltapäivällä Vähäsöyrinkiä, eikä tämä vastannut yhteydenottopyyntöihin.

Myös Nelonen on uutisoinut tänä keväänä, että Hiihtoliitto siirsi dopingaineita vuonna 1998 STT:n julkaiseman dopingjutun jälkeen. Nelonen ei ole paljastanut lähteitään.

Kyrö sanoi valinneensa silloin puolensa, koska otti aineet vastaan. Toisena vaihtoehtona olisi ollut irtisanoutuminen. Kuvio on Kyrön mukaan kirkastunut hänelle jälkikäteen.

- Tulin omalla päävalmentajakaudellani (1998-2001) STT:n jutun käräjäoikeus- ja hovioikeusvaiheessa entistä varmemmaksi ja varmemmaksi siitä, että tausta ei ole ollut kunnossa.

- Kun itse samojen urheilijoiden kanssa tekee itse samoja asioita, Kyrö jatkoi ja viittasi maastohiihdon A-maajoukkueen, sen valmennusjohdon ja siihen liittyvien ihmisten toimintatapaan.

Lausuntoa voi pitää epäsuorana tunnustuksena siitä, että kiellettyjen aineiden käyttö hiihdossa jatkui vuosituhannen taitteessa. Lahdessa 2001 kuusi suomalaista jäi kiinni Hemohes-plasmanlaajentajien käytöstä, vaikka Kyrön mukaan liiton johtotasolta oli selvitetty, ettei ainetta testata Lahdessa.

Totuuden väistelyä

STT:n dopingjuttu eteni vuonna 1999 Helsingin käräjäoikeuteen ja vuonna 2000 hovioikeuteen, jossa jutun kirjoittajan ja STT:n silloisen päätoimittajan tuomiot lieventyivät sakoiksi ja STT:n maksettavaksi määrätyt vahingonkorvaukset alenivat.

Hiihdon dopingia on sen jälkeen puitu muun muassa Kyrön oman salakuljetusepäilyn aikana, Lahden 2001 Hemohes-jupakan aikana sekä vuonna 2003 Kaisa Variksen jäätyä kiinni epo-hormonista Val di Fiemmen MM-hiihdoissa.

Hiihtoliitossa dopinghierarkia

Kyrö pitää selvänä, että Hiihtoliitossa oli dopinghierarkia asioiden hoitamisessa. Hän kuvaa nykyistä toimitusjohtajaa Jari Piiraista komppanian päälliköksi, Vähäsöyrinkiä vääpeliksi, ja "sitten oli meitä alokkaita ja alikersantteja". Everstit ja kenraalit olivat Kyrön mukaan vielä erikseen, mutta heitä hän ei pysty nimeämään.

- Aika vaikea sieltä alavasemmalta päin on olla varma kuin siihen ydinjoukkoon asti, Kyrö muotoilee.

(Tulosruutu 17.06.2008)

Hiihdon maajoukkuevalmentajat ja lajipäälliköt 90-luvulla

Päävalmentajat:

1989-92 Heikki Pusa
1992-95 Pekka Vähäsöyrinki
1995-98 Antti Leppävuori
1998-2001 Kari-Pekka Kyrö

Lajipäälliköt:
1989-97 Jari Piirainen
1997-98 Pekka Vähäsöyrinki
1998-2001 Antti Leppävuori

Valmentajat (useimmiten vastuualueena naisten valmennus):

1988-92 Juha-Pekka Turpeinen (toimi myöhemmin maajoukkueen lääkärinä, mm. MM-Lahdessa 2001)
1992-95 Antti Leppävuori
1994-1998 Kari-Pekka Kyrö (naiset vastuulla 1995-98)
1998 Esko Paavola
1998-2001 Jarmo Riski

Lue myös:
Kyrö vahvisti: Sain Vähäsöyringiltä dopingia
Hiihtodopingjuttu paisuu, Kyrö virallisiin kuulusteluihin
Piirainen dopingjatkotoimista: Ei yllätys

(MTV3-STT)