Hiihtodopingjuttu paisuu, Kyrö virallisiin kuulusteluihin

Valtakunnansyyttäjänvirasto on pyytänyt Keskusrikospoliiisia (KRP) tekemään lisätutkinnan ns. hiihtodopingjutussa.

Valtakunnansyyttäjä Pekka Koposen mukaan alkuvaiheessa kuullaan ensin Kari-Pekka Kyröä ja sen jälkeen päätetään jatkotoimista. Valtakunnansyyttäjänviraston mukaan tutkinnan jatkon laajuus riippuu lisätutkinnassa saatavasta selvityksestä.

- Kyröä puhuteltiin aiemmin epävirallisesti, seuraavaksi häntä kuulustellaan virallisesti ja sen jälkeen päätetään, onko aihetta kuulustella myös muita henkilöitä, Koponen myönsi MTV3:lle.

- Nyt pyritään selvittämään onko edellisessä dopingoikeudenkäynnissä annettu totuudenvastaista tietoa, Koponen painotti.

Virasto ei anna tässä vaiheessa lisätietoja tutkintapyynnön sisällöstä.

Aiemmin maastohiihtomaajoukkueen entinen päävalmentaja Kyrö on kertonut olleensa jo Valtakunnansyyttäjänviraston kuultavana. Valtakunnansyyttäjänvirasto selvitti tällöin Nelosen huhtikuun dopinguutisoinnin pohjaa. Valtakunnansyyttäjävirasto kysyi tällöin Kyröltä dopingin käytön laajuudesta maastohiihtomaajoukkueessa ja siitä mahdollisesti tietäneistä henkilöistä. Kyrö ei ollut asiassa epäiltynä tai syytettynä.

Kyrö on väittänyt kuulemisessa, että Hiihtoliiton johto ja valmennusjohto olivat täysin tietoisia dopingaineiden käytöstä.

Jos Kyrö pysyy aiemmin epävirallisessa puhuttelussa kertomassaan versioissa, merkitsee se sitä, että kuulustelut ulotetaan myös Hiihtoliiton johtoon. Mikäli virallisissa kuulusteluissa ilmenee, että aiemmassa dopingoikeudenkäynnissä on syyllistytty totuudenvastaisen tiedon antamiseen, saattaa se merkitä myös ns. STT-oikeudenkäynnin aukaisemista.

Kiinnostuksen kohteena ovat joidenkin hiihtovaikuttajien mahdolliset dopingkytkökset 1990-luvulla. Yksi kysymys on, ovatko Suomen Tietotoimiston (STT) dopingjutun asianomistajat esittäneet perättömiä tietoja.

Lisätutkinnan alkuvaiheessa kuullaan ainakin maastohiihdon entistä päävalmentajaa Kari-Pekka Kyröä. Hän on ollut aiemmin epävirallisessa puhuttelussa, jonka pääteemana on ollut julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hiihto- ja lajijohtajien sekä valmennusjohdon osallisuus ja tiedot maastohiihdon dopingista. Samoilla linjoilla on tarkoitus jatkaa virallisessa osuudessa.

- Kyrön puhuttamisella hankittiin selvitys tai näkemys siitä, onko niin paljon uutta tietoa oletettavasti saatavissa, että on syytä aloittaa uusi esitutkinta tai siis lisätutkinta vanhaan juttuun, ja siltä näytti, sanoi valtionsyyttäjä Pekka Koponen tiistaina.

Tutkinnan jatkon laajuus riippuu lisätutkinnassa saatavasta selvityksestä. Valtakunnansyyttäjänvirasto on toistaiseksi varsin vaitonainen tutkintapyynnön sisällöstä.

Vielä on liian aikaista arvioida, onko Suomen Tietotoimiston aikanaan saama rikostuomio mahdollisesti langetettu väärillä perusteilla ja pitäisikö se näin ollen purkaa.

-Siitä ei vielä pysty sanomaan mitään, Koponen kommentoi.

Useat vaativat vahingonkorvauksia

Valtakunnansyyttäjänvirasto harkitsi hakevansa STT:n tuomion purkamista korkeimmalta oikeudelta vuonna 2004, mutta eväät eivät riittäneet.

Käräjäoikeus tuomitsi Kyrön vuonna 2004 dopingaineen salakuljetuksesta ja petoksen yrityksestä. Jälkimmäinen rikos liittyi STT:n dopingoikeudenkäyntiin. STT:ltä korvauksia vaatinut Kyrö oli väittänyt oikeudessa, ettei suomalaisessa hiihdossa käytetty dopingia hänen valmentaja-aikanaan.

STT:tä koskevan oikeusprosessin taustalla olivat vuoden 1998 uutiset, joissa väitettiin Hiihtoliiton olleen kiinnostunut kasvuhormonista ja yhden hiihtäjän hankkineen kasvuhormonia vuonna 1996. Uutiselle ei löytynyt pohjaa oikeudessa, ja STT:n silloinen päätoimittaja ja toimittaja tuomittiin julkisesta herjauksesta ehdolliseen vankeuteen ja sakkoihin.

Asianosaiset, joista suurin osa oli Hiihtoliiton edustajia, vaativat jutun yhteydessä STT:ltä vahingonkorvauksina yhteensä noin viittä miljoonaa markkaa. STT sai maksettavaksi käräjillä lähes 1,6 miljoonan markan eli noin 260 000 euron korvaukset.

Hovioikeudessa korvaussumma aleni reiluun 200 000 markkaan eli runsaaseen 35 000 euroon. Päätoimittajan sekä toimittajan rangaistukset lievenivät sakoiksi.

Korkein oikeus ei antanut asiassa valituslupaa.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat