Kymmenen metriä terästä ja yli neljäsataa hitsattua osaa. 105 valokuvaa, yksi jokaista talvisodan päivää kohden. Niistä aineksista on Talvisodan muistomerkin suunnittelijan, kuvanveistäjä Pekka Kauhasen mukaan syntynyt pian yleisölle paljastettava monumentti.
Kauhasen ateljeessa Espoossa on useita pieniä versioita teräksisestä sotilashahmosta, jonka valmis versio seisoo vielä huputettuna Helsingin Kasarmitorilla. H-hetki koittaa sodan alkamispäivänä 30. marraskuuta klo 17, jolloin torialueen valot sammuvat ja presidentti Martti Ahtisaari sytyttää teokseen valaistuksen.
Kauhanen voitti vuonna 2013 suunnittelukilpailun työllään Valon tuoja. Valo onkin hänen mukaansa tärkeä osa teosta.
– Kun talvisota käytiin, oli pimeä vuodenaika. Halusin tuoda pimeyteen toisenlaista näkökulmaa, vähän helpotusta valolla, hän kuvailee.
Sotilashahmo seisoo pallon muotoisella jalustalla, jota Kauhanen nimittää aikakapseliksi. Valokuvat ovat valaistun pallon sisällä katsottavissa. Mobiililaitteella luettavalla QR-koodilla kuvien taustoista saa lisätietoa. Vaikka jykevä muistomerkki on Suomen suurimpia ulkoveistoksia, erityisen suurena Kauhanen ei sitä pidä.
– Mittakaavakysymys, se on suunniteltu tilan mukaan, hän sanoo.
Palaute isän muistomerkistä sykähdytti
Kauhanen on tunnettu monista julkisista teoksistaan. Kajaanissa sijaitseva, abstrakti Urho Kekkosen muistomerkki (1990) herätti aikoinaan keskustelua puolesta ja vastaan. Kauhanen ei usko, että Talvisodan muistomerkki jakaa mielipiteitä yhtä paljon kuin henkilömonumentit. Havainnekuvien takia moni tietää jo mitä odottaa.
– Minua sykähdytti, kun eräs 75-vuotias herra sanoi, miten hienoa on, että hänen isänsä saa vihdoin muistomerkin, Kauhanen sanoo.
– Toivon, että kansalaiset tulisivat sankoin joukoin paljastustilaisuuteen ja katsomaan patsasta. Muistot säteilevät yllättävän pitkälle yli sukupolvien.
Tehtiin ympäri Suomen
Muistomerkin budjetti on ollut noin 1,4 miljoonaa euroa. Kauhasta hieman harmittaa, että monumenttien ympärillä keskustelu kääntyy niin usein rahaan. Hän kertoo, että patsaan valmistumiseen on osallistunut noin 30 tahoa. Erityisen tärkeässä roolissa on ollut valannasta vastannut kuopiolainen Pauli Venäläinen. Pallo on tehty Salon Halikossa Varsinais-Suomessa, hionta viimeistelty Järvenpäässä Uudellamaalla.
Patsaalle Kauhanen lupaa naurahtaen ainakin 500 vuoden takuun.
– Hiottu teräs ei muuta muotoaan. Se ei patinoidu ikääntyessään.
Itsenäisyyspäivänä avautuu Kauhasen näyttely Helsingin taidemuseossa. Näyttely kertoo Talvisodan muistomerkin tekemisestä ja esittelee Kauhasen 2000-luvun tuotantoa.