Terapiakeskus Vastaamon tietovuodon uhreiksi joutuneet suomalaiset kaavailevat jo korvausten vaatimista tietosuojansa laiminlyömisestä.
MTV Uutisiin yhteyttä ottanut kolmikymppinen mies kertoo, että hän on viitisenkymmenen muun henkilön kanssa suunnitellut joukkokannetta Vastaamoa kohtaan kokemustensa johdosta. Mies ei halua nimeään julki, koska pelkää joutuvansa sen myötä tikun nokkaan häntä koskevien tietojen vuotaessa.
Hän syyttää Vastaamoa siitä, että asiakkaiden tietoja ei turvattu riittävästi, eikä heitä pidetty tapahtuneesta ajan tasalla. Hän kertoo, että Vastaamon tiedottaminen tietomurrosta ei myöskään tavoittanut heitä.
– Luulin, että Vastaamo laittaa viestiä, mutta se olikin kiristäjä, hän kertoo saamastaan sähköpostista, jossa vaadittiin lunnaita uhaten julkaista hänen tietonsa.
Lue myös: Vastaamon toimitusjohtaja pimitti tietomurron yli 1,5 vuotta – sai nyt potkut, yritys aloittaa oikeustoimet
Pelkää tietojen jäävän verkkoon ainaaksi
Mies korostaa, kuinka ihmisten elämä vaikeutuu tietomurron vuoksi, sillä heidän henkilötietojaan voidaan käyttää epärehellisiin toimiin.
Erityisesti painaa se, että ihmiset pelkäävät tietojensa olevan löydettävissä verkosta loppuelämän ajan.
– Ei osata sanoa, mitä tullaan vaatimaan Vastaamolta, mutta jotakin korvauksia tullaan vaatimaan, hän toteaa.
Hän kertoo yrittävänsä nyt löytää pätevän asianajajan, joka voisi edustaa heitä jonkinlaisessa joukkokanteessa.
Luottamus terapiaan romuttui
Mies kertoo, että hänen luottamuksena terapiapalveluihin romuttui. Hän ei halua jättää tietojaan minnekään, mistä ne voisi varastaa.
– Mua ei saa enää ikinä keskustelemaan mihinkään, mies toteaa ykskantaan.
Mies kertoo myös, että uhrien ryhmässä on herännyt ajatus ehdottaa lakialoitetta, joka vaikeuttaisi varastettujen henkilötietojen väärinkäyttöä. Ajatuksena on, että jatkossa toimet vaatisivat vahvan tunnistautumisen esimerkiksi pankkitunnuksia käyttämällä.
Professori odottaisi viranomaisten selvityksiä
Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta neuvoo kansalaisia asiassa malttiin. Hänen mukaansa kannattaa odottaa, että tietosuojavaltuutettu selvittää asian ja poliisin esitutkinta etenee. Hänen mukaansa tietosuojavaltuutetun selvitys ja mahdollisesti määräämä seuraamus rekisterinpitäjälle antaa vahingonkorvausvaatimuksellekin selvemmät perusteet.
– Silloin viranomainen on todennut väärän toiminnan, ja silloin on helpompi vaatia vahingonkorvausta, hän arvioi.
Vahingonkorvaus voi koskea paitsi Vastaamoa, myös sairaanhoitopiirejä, jotka ovat sen palveluita käyttäneet.
Jos asia etenee oikeuteen esimerkiksi kiristäjän jäädessä kiinni, voi korvauksia vaatia myös siellä.
Voutilainen muisuttaa, että vahingonkorvausasian käsittely oikeusistuimen kannalta ei välttämättä ole korvausta hakivalle edullisin vaihtoehto. Se tietää asian julkista käsittelyä, ja korvaukset ovat maltillisia itse oikeudenkäynnin hintaan ja siihen liittyviin epävarmuustekijöihin nähden.
Hän kertoo, että tietosuojavaltuutettu oikeussuojaviranomaisena antaa rekisterissä oleville yleisiä ohjeita ja tietoa heidän oikeuksistaan, vaikka vahingonkorvausasioita heidän puolestaan ajakaan.