Vastaamon tietomurtajan kiristysviesti mullisti "Mervin" loppuelämän: "Joudun elämään pelossa" – tietosuojarikos syksyllä syyteharkintaan

– Tällä hetkellä epäiltyjen piiri on alle viisi henkilöä, ja kyseessä tuolloin vastuullisessa asemassa tutkitaan nimenomaan sitä, ovatko joku tai jotkut tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta käsitellyt henkilötieto arkaluonteisia tietoja siten, että ne on päässyt vaarantumaan, kertoo tutkinnanjohtaja Marko Leponen Keskusrikospoliisista.

Rikostutkinnassa on mukana vain vuoden 2019 jälkeiset tapahtumat, sillä aiemmat tapahtumat ovat jo vanhentuneet. 

Tietosuojarikoksesta rangaistuksena on sakkoa tai korkeintaan vuosi vankeutta. Sakkorahat menevät valtiolle eivätkä tietomurron uhrit saa tästäkään tutkinnasta rahallista hyvistystä kärsimyksilleen.

Syyllisten löytyminen helpottaisi tuskaa

MTV:n haastattelema tietomurron uhri toivoo syyllisten ja syyn selviämisen helpottavan tuskaa.

– Löytyisi oikea syyllinen ja varsinkin ehkä jopa se Vastaamon henkilöstö joutuisi vastuuseen tästä. Olisiko tämä voitu estää jotenkin ja oliko tietoturva-aukko jäänyt järjestelmiin säästösyistä. Olisiko voitu nähdä enemmän vaivaa tietoturvan eteen, että asiakkaiden tiedot olisi turvattu paremmin, pohtii tietomurron uhri "Mervi".

Asiantuntijalta tyrmäys Vastaamon tietoturvatoimille: "Eihän toimitusjohtaja voi ulkoistaa sitä vastuuta mihinkään"

Vastaamon ex-toimitusjohtaja Ville Tapio puolustautuu MTV Uutisille: "Vastuu potilasrekisteristä oli muilla"

MTV:n tiedot: Tapioiden perhe tuomittiin miljoonakorvauksiin Vastaamosta – näin Ville Tapio kommentoi

"Mervin" loppuelämän painajainen alkoi siitä, kun kiristysviesti ilmestyi syksyllä 2020 sähköpostiin. Hän sai Vastaamossa asiakkaana olleelta kaveriltaan viestin, että oletko kuullut tietomurrosta. Kaverini kysyi, oletko sinä saanut kiristysviestin sähköpostiin.

– Minä vähän naureskelin jopa aluksi, että en minä varmaan ole saanut kiristysviestiä. Mutta siellähän se sähköposti oli. Meinasin ensin maksaa kiristäjälle, mutta kaverini sanoi, että mediassa on ohjeistettu ettei kannata maksaa.

Mervi sanoo, että koko syksyn ajan hän pelkäsi vainoharhaisesti, että joku on hänen perässään.

– Kamalat tuntemukset oli ja koko syksy oli semmoista, että olin tosi vainoharhainen. Jos ovikello soi, ajattelin, että siellä on varmaan joku minun perässä. Katselin olkani yli, että seuraako joku.

Mervi on tehnyt luottokiellon ja hän on vaihtanut sosiaalisen median käyttäjätunnukset suojautuakseen.

Rikosilmoitusta hän ei ole tehnyt, kun hän on yrittänyt unohtaa tapahtuneen ja pelkää rikostutkinnan tuovan julkisuutta sekä vaarantavan tietojensa ilmitulon.

Alle joka neljäs ilmoittanut vaativansa korvauksia

Keskusrikospoliisista kerrotaan, että tiedot eivät ole vaarassa, sillä henkilötiedot salataan.

– Rikosilmoituksen voi tehdä siihen saakka, kun tietomurron tekijä saadaan oikeuteen.

KRP:n mukaan 25 000 rikosilmoituksen tehneistä vain 5800 on täyttänyt netissä poliisin sähköisen kuulemislomakkeen, jossa voi vaatimaan korvauksia ja rangaistusta varsinaisen tietomurron tekijälle.

"Kärsin tästä loppuelämän"

Mervi on käynyt kolme vuotta terapiassa ja hän pelkää, että tiedot joku päivä paljastuvat.

– Kyllä se edelleen pelottaa. Olen puhunut perheestä, ystävistä ja työnantajasta arkaluonteisia asioita.

Uhri mielestä on epäreilua, että sijoittajille näyttäisi tulevan vahingonkorvausta, mutta uhreille rahaa tulisi vain, jos tietomurron tekijä saadaan joskus kiinni. Korvausta tulee vain jos kustannuksia on tullut ja vahinkoa on aiheutunut ja siitäkin päättää oikeus, jos tekijällä on rahaa.

– Onhan se tosi väärin, koska me uhrit ollaan ne, jotka kärsii tästä varmasti loppuelämän ellei tule jotain sellaista, että ne tiedot saisi vaikka hävitettyä. Mutta tiedot on siellä Ylilaudalla ja TOR-verkossa pimeässä netissä, että sillä ne varmaan pyörii ikuisesti.

Tietomurron tekijää kohtaa Mervi tuntee suoranaista vihaa.

– Olen pohtinut, paljonko hän on tästä meidän tiedoista taloudellisesti hyötynyt. Tottakai tunnen vihaa tunnen, koska tästä varmaan kärsin loppuelämän.