Kyitä on nyt runsaasti ja ne etsivät ahnaasti saalista – kyyharrastaja Urpo Koponen: "Makailen itse usein ihan käärmekasoissa, joissa niitä vilistää nenän vieressä"

–Talvi ei ollut kylmä eikä kovin kostea, ja käärmeitä on ollut seuraamillani paikoilla yli kolmannes enemmän kuin normaalisti.

Lämpimässä säässä kyitä näkee tavallista enemmän siksi, että ne keräävät kesällä vararavintoa ja aurinkoenergiaa tulevaa talvea varten.

– Käärmeet ovat lähteneet äitienpäivän tienoilla kesälaitumille saalistamaan ja keräämään tärkeää rasvakerrosta. Sitä ne kartuttavat syyskuun lopulle asti. Käärmeet eivät pure ihmistä juuri siksi, että ne säästävät myrkkynsä ruuan hankkimiseen.

Lue myös: Kyykäärmeet vähenevät, kun rakentaminen ja tiet sirpaloivat niiden elinympäristöt 

Kyiden asuinpaikka jää yhä useammin asutuksen alle

Kyykäärmeiden kannat ovat vähenemässä kaikkialla Euroopassa. Varsinkin rakentaminen, tehometsätalous ja tielinjaukset kaventavat uhkaavasti niiden asuinpiirejä.

Samalla kyyt voivat siirtyä paikkaan, joissa niitä ei haluta tavata.

– Kotkassa on Karhulan Kumparepuisto -niminen upeasti maisemoitu, lapsiperheiden ja lemmikin ulkoiluttajien suosima maisemapuisto. Siihen on rakennettu kahta puolta Mäntykangas-nimistä omakotialuetta.

– Ensin käärmeet häädettiin talvehtimispaikaltaan Mäntykangasta rakennettaessa. Tuolloin ne löysivät uuden turvapaikan horrostamiselle Otsolan uudelta omakotialueelta. Kun tätä uutta Otsolaa rakennettin, käärmeet joutuivat taas etsimään uuden talvehtmispaikan ja palasivat nykyisen Kumparepuiston alueelle.

Kun tilanne havaittiin, paikalle hälytettiin Koponen.

– Kävin pari viikkoa sitten siirtämässä erityisesti naaraskyitä toiseen paikkaan asumattomalle seudulle, josta on 4 kilometriä lähimpään taloon. Käärme ei liiku kahta kilometriä pidemmälle.

Kyitä nähdään sielläkin, missä niitä ei ole

Kyistä tehdään kesäisin havaintoja silloinkin, kun kyitä ei oikeasti ole lähimaillakaan.

Mikkelin puskaradiossa kerrottiin viikonloppuna kyyemosta, joka ui Otavan louhoksen uimapaikalla kymmenien poikasten kanssa.

Kuvassa kyyksi arvioitu käärme uiskentelee vedessä Otavalan louhoksella Mikkelissä. Se ei ole virallinen uimaranta, mutta siellä käy kesäisin ihmisiä uimassa ja hyppimässä veteen. (Kuva: Verneri Kokkonen.)

Koponen arvioi, että kyseessä on ollut kuitenkin rantakäärmeperhe. Hänen mukaansa erehtyminen on inhimillistä.

– Kyy ei ole ensinnäkään mikään perhe-eläin ollenkaan. Kevään soidinkamppailujen jälkeen synnytysvuoroiset naaraat – kyy synnyttää vain joka toinen vuosi – jäävät hautomaan munasoluja talvehtimispaikan lähelle. Ne synnyttävät elo-syyskuussa. Vastasyntyneet kyyt ovat heti täysin itsenäisiä, eikä emo huolehdi niistä sekuntiakaan.

– Toisaalta nuoret kyyt synnyttävät yleensä vain 5–6 poikasta ja vanhemmatkin maksimissaan 10–12, eli yli 12 kyyn poikue alkaa olla jo sattuman oikku.

Kyyn ja rantakäärmeen erottaminen voi Koposen mielestä olla maallikoille joskus hyvin vaikeaa.

– 5–7 prosenttia kyistä on täysin mustia ja samantapainen prosenttimäärä on rantakäärmeitä, joilla ei ole tavanomaista tuntomerkkiä, eli niskalaikkua. Tällöin pitää olla asiantuntija, että pystyy käärmeen yleisolemuksesta päättelemään, kumpi laji on kyseessä. 

Miten erottaa kyyn rantakäärmeestä?

Kyyn ja rantakäärmeen erottaa parhaiten ruumiinrakenteesta ja silmistä.  

–Jos ruumiinrakenne on ruoskamainen eikä selvästi kapene missään vaiheessa, se on rantakäärme. Kyy on paksu pötikkä, ja ruumis kapenee selvästi peräaukon kohdalta yhteen kolmasosaan. Eli maallikon kielessä kyyllä on selvä häntä, Koponen kertoo.  

– Myös silmät ovat eriväriset. Kyyllä on aina kuparinruskea silmä ja pystysuora pupilli. Rantakäärmeellä on keltainen silmä ja pyöreä pupilli.

Näin vältyt kyyn puremalta

Edessä on juhannus ja sen jälkeen alkaa lomakausi, jolloin monet lähtevät rannoille ja mökeille. 

Jos haluaa välttää kesämökillä ikävän kohtaamisen käärmeen kanssa, Koponen suosittelee leikkaamaan nurmikon lyhyeksi.

Luontoon lähtiessä kannattaa varustautua kumisaappailla tai pitkävartisilla, vettä hylkivillä kengillä sekä paksuilla housuilla.

– Ihmiset pelkäävät käärmeitä, susia, valkoposkihanhia ja merimetsoja mutta eivät kuitenkaan pukeudu edes punkkeja vastaan, vaikka se on riesoista suurin ja todellinen vaara.

Koponen muistuttaa vielä, että kyy on punkkien puolesta mitä mainoin luonnonelävä, koska kyyn ravintoa ovat muun muassa myyrät, joista vain yksi voi kantaa turkissaan kymmeniä puutiaisia. Kun käärme syö myyräaterian, punkit menevät samaan mahaan.

Lue myös: Kyyt heräilevät horroksesta: Purema on erityisen vaarallinen keväällä – toimi näin, jos sinä tai lemmikkisi joudutte pureman uhriksi