Kuvat kertovat Kouvolan asuntomessualueen kasarmihistoriasta – sotasaaliiksi saatu silta pelastettiin yleisönkin käveltäväksi

Varuskunnan ajalta tähän päivään on säilynyt paitsi alueen leimalliset punatiilirakennukset, myös valtava määrä kaskuja, tarinoita ja sotajuttuja, jotka ovat merkittävä osa alueen pioneerihistoriaa.

Varuskunnassa eri tehtävissä palvelleella ja kuusi vuotta asuneella eversti evp. Paavo Aholla on paljon nostalgisia muistoja alueesta, jonne rakennetaan parhaillaan sekä uusia asuintaloja että kunnostetaan vanhoja kasarmirakennuksia ensi kesän asuntomessuja varten.

Aho tuli Pioneerirykmenttiin alokkaaksi 1962. Hän toimi myös Kymen Pioneeripataljoonan komentaja 1986–1991, jolloin tehtiin päätös varuskunnan lakkauttamisesta. Sen jälkeen hän seurasi läheltä varuskunnan alasajoa Pääesikunnan pioneeriosaston ja Kouvolan sotilaspiirin päällikkönä ja Kaakkois- Suomen sotilasläänin esikuntapäällikkönä.

– Olen käynyt tutustumassa uuteen alueeseen. Tehdyt muutokset näyttävät tyylikkäiltä. Sieltä on purettu muutama sellainen rakennus, jotka ovat minun aikanani olleet merkittävässä asemassa eli ruokala ja koulupaja. Ne olisivat jääneet uuden asuntoalueen keskelle, joten parempi näin, että ne purettiin, kertoo eläkkeellä oleva Aho.

Hän kertoo olleensa osaltaan vaikuttamassa siihen, että yksi kiinnostava historiallinen rakennelma on alueella säilynyt, vaikka se oli suunniteltu jo kertaalleen purettavaksi. Kyseessä on Neuvostoliitolta jatkosodassa sotasaaliina saatu tallisilta, joka tuotiin Karjalan kannakselta osissa Korian varuskuntaan. Reilut kymmenen vuotta sitten sillasta tehtiin kestävyyslaskelmia, joiden mukaan silta ei kestäisi Erämessuilla vierailevien ihmisten painoa.

– Historian tutkimuksiani varten minulle annettiin tuossa esittelytilaisuudessa 25 vuotta aiemmin löydetty salainen kansio. Siitä selvisi, että silta onkin sotilassaalista. Kahden tunnin päästä olisi romuttamispäätös allekirjoitettu, mutta vastine ehdittiin toimittaa Elimäen kunnan tekniselle lautakunnalle. Sen jälkeen päätettiin, ettei siltaa puretakaan.

– Myöhemmin tehtiin kuormituskokeita, jolloin sillalle ladottiin 30 tonnia terästä. Lasermittauksella todettiin, ettei silta taipunut milliäkään. Vastaava kuormitus olisi saatu Erämessujen väkimäärällä sijoittamalla sillalle 300 satakiloista henkilöä. Koetta johtanut insinöörieverstiluutnantti Matti Puonti laskeskeli, että tunkua siinä olisi tullut, sillä henkilöillä olisi ollut 0,44 neliömetriä tilaa, Aho kertoo.

Tallisilta 1990-luvulla varuskunnan tyhjennettyä. Sillan teräspalkit ja-ristikot ovat sotasaalista Karjalan kannakselta Kivisalmelta.

Vanha ja uusi sekoittuvat messualueella

Kouvolan Pioneeripuisto - kesän 2019 Asuntomessualue

• Asuntomessut pidetään entisellä varuskunta-alueella Pioneeripuistossa
• Sijaitsee Kymijoen rannalla Korian kaupunginosassa 
• Venäläiset perustivat Korian varuskunnan Kouvolan varuskunnan täydennykseksi.
• Varsinaiset rakennustyöt alkoivat kesällä 1911 ja vuoteen 1915 mennessä varuskuntaan valmistui 12 punatiilistä rakennusta.

Korian kasarmialue sijaitsee Kymijoen varrella, joen ja rautatien risteyskohdassa. Kasarmin rakennukset sijaitsevat kehämäisesti laajan keskuskentän laidalla.

Museovirasto kertoo, että alueen ensimmäistä rakennusvaihetta leimasi 1900-luvun alkupuolella venäläisten tyyppipiirustuksin rakentamat punatiiliset varuskuntarakennukset. 1920- ja 30-luvuilla kasarmia täydennettiin suomalaisin voimin 1920-luvun klassistisella sotilasrakentamisella ja vielä 1930-luvun modernistisella arkkitehtuurilla. Suomen puolustusvoimien 1930-luvun edistyksellinen arkkitehtuuri ilmentää halua rakentaa arkkitehtuurilla myös kuvaa dynaamisesta puolustuslaitoksesta ja nykyaikaisesta Suomesta.

Pioneeripuistossa ensi keväänä yleisöllekin avautuva asuntomessualue jakautuu viiteen luonteeltaan erilaiseen korttelikokonaisuuteen. Rantakorttelin, Tallipuiston ja Pioneeritien pientalokorttelit avautuvat viuhkamaisesti Kymijoen ja Talliojan maisemiin.

Eläkkeellä oleva Paavo Aho muistaa Korian varuskunnassa asumista hyvällä. Kuri oli 70-luvulle tultaessa höllentynyt aiemmista vuosikymmenistä, mutta jotkut asiat olivat yhä tarkan valvonnan alla. Yksi niistä oli alueella sijaitseva Pioneerimuistomerkki.

– Alle kouluikäinen poikamme oli mennyt leikkimään patsaalle. Vartiomies, rynnäkkökivääri olalla, vei sitten lapsen komendantin eteen. Poika ei mennyt enää toista kertaa patsaalle leikkimään, muistelee Aho yhtä mieleenpainunutta tapausta.

Paavo Aho sanoo parhaiden muistojensa olevan ajalta, jolloin hän toimi Korialla aliupseerikoulun johtajana.

– Sotakorkeakoulussa tehtiin tutkimus, jonka mukaan sellaiset upseerit, jotka eivät olleet olleet joukoissa tai yksikön päällikköinä, nyt määrättäisiin näihin tehtäviin. Olin ainoa, joka oli ollut koko ajan, olin Oulussakin aliupseerikoulun johtajana. Nyt minut määrättiin vastaavaan tehtävään. Se oli minulle merkittävää aikaa, koska pystyin käyttämään työssäni sotakorkeakoulussa saamaani opetusta sekä työuralla kartutettua taitoa hyväksi, Aho muistelee.

Nimissä kunnioitettu perinteitä

Pioneeripuiston rakennusten ja teiden nimiä on muuteltu vuosien varrella. Aho on itse ottanut aiheeseen aktiivisesti kantaa paikallisen median mielipidepalstoilla.

– Kun Korian varuskunta lakkautettiin vuonna 1994, se siirtyi Elimäen kunnalle, joka alkoi nimetä alueen kohteita uudelleen, eikä pioneeriperinteitä otettu huomioon. 

Osa kertaalleen poistetuista nimistä, kuten Hakuntie ja Pioneeritie, on sittemmin palautettu. Aho pahoittelee sitä, että muutaman keskeisen rakennuksen nimeä ei ole kuitenkaan palautettu ennalleen.

Lue lisää Kouvolan asuntomessualueen nimistöstä täältä

– Jokainen Korialla palvellut varusmieskin tietää nämä asuinrakennukset: Kapulan, Kipulan ja Valkoisen talon. Kapulassa asuivat kapteenit ja Kipula oli sairaala. Elimäen kunta kuitenkin nimesi Kapulan uudelleen Komentajaksi, vaikka siellä ei ole yksikään komentaja asunut. Olen sitä mieltä, että rakennuksen nimeksi pitäisi palauttaa perinteikäs Kapula, Aho sanoo.

Tulevia asuntomessuja varten on alueen uusia teitä nimetty uudelleen, armeijaperinteitä kunnioittaen. Yksi teistä sai nimekseen Alfredinkuja, jääkäriluutnantti Alfred Sandbergin mukaan. Hän toimi useissa eri tehtävissä ja oli varuskunnan tunnetuin ja arvostetuin tallimestari. Toinen merkkihenkilön mukaan nimensä saanut tie on Iivarinkuja – jääkärieversti Iivari Kaurasen mukaan. Kauranen johti Korialla Pioneerikoulutuskeskusta talvisodan aikana neuvostoliittolaisten pommitusten keskellä ja toimi ansiokkaasti sotasaalisupseerina.

Kuvat: Korian varuskunta ja Paavo Ahon historiaesitelmät